Korona-ajan mökkibuumi teki piikin rantojen ruoppaustilastoon – 2021 oli ennätysvuosi

Ruoppausilmoitusten määrä oli Raumalla ja naapurikunnissa poikkeuksellisen suuri. Lukuihin vaikuttaa urakoitsijan mukaan myös mökkiläisten nuorentuminen.

Vaikka koneellinen ruoppaus olisi vähäistä ja tapahtuisi vain omassa rannassa, on siitä aina tehtävä ilmoitus ympäristöviranomaisille. Urakoitsijan mukaan korona-ajan tilastopiikki ei näkynyt yhtä suoraan työmäärissä, sillä osa suunnitelmista oli suurisuuntaisempia kuin luonnolle aiheuttuvien haittojen vuoksi oli mahdollista toteuttaa.

Koronapandemia näyttää lisänneen mökkirantojen ruoppauksia Rauman seudulla.

Epidemian aikana Suomessa koettiin melkoinen mökkibuumi, jolloin vapaa-ajan asunnot tekivät kauppansa ja jo aiemmin mökin hankkineet viettivät omillaan entistä enemmän aikaa. Samalla muokattiin myös rantoja.

Tähän viittaavat ruoppaustilastot.

Eurajoella lähes 90

Pyysimme Varsinais-Suomen ely-keskuksesta tilastot 2000-luvun ruoppausilmoitusten määristä Raumalla, Eurajoella ja Pyhärannassa. Ilmoitukset koskevat pieniä eli alle 500 kuutiometrin ruoppauksia, joita tehdään tyypillisesti juuri mökkirantojen syventämiseksi.

Rantaviivan pituus ja rantatonttien määrä vaikuttavat luonnollisesti kunnassa tehtävien ruoppausten määrään. Kun aiemmin itsenäisen Luvian luvut sisällytetään Eurajoen lukuihin, on kunnassa tehty tällä vuosituhannella Raumaan verrattuna ruoppausilmoituksia noin kaksinkertaisesti.

Ruoppausten määrä näyttää vaihtelevan vuosien välillä, mutta selvää pidempää trendiä ei esimerkiksi kymmenen vuoden aikana ole ollut nähtävissä. Huippuvuodet kuitenkin erottuvat selvästi.

Ennätys koko maassa

Eurajoella nähtiin koko 2000-luvun suurin "ruoppauspiikki" koronavuonna 2021, jolloin ruoppausilmoituksia tehtiin peräti 86. Sama vuosi oli suuren ruoppausmäärän vuosi Raumallakin (52 ilmoitusta), vaikka vuonna 2019 ilmoituksia jätettiinkin pari enemmän eli 54.

Myös Pyhärannassa oli ennätysvuosi kaksi vuotta sitten. Tuolloin ilmoituksia jätettiin 21.

Varsinais-Suomen ely-keskuksen vesistöasiantuntija Maria Timonen katsoo, että kyse oli nimenomaan korona-ajan ilmiöstä.

– En osaa toki varmasti sanoa, mutta itselläni on vahva tuntuma, että näin oli, hän sanoo.

– Oli aikaa ja rahaa laittaa mökkirantaa kuntoon, ja mökkejä myös ostettiin tuolloin paljon. Silloin kunnostustarvetta aina on.

Timosen mukaan vuosi 2021 oli ruoppausilmoitusten ennätysvuosi myös valtakunnallisesti.

Sukupolvikin näkyy

Tilastojen "iso kuva" vaikuttaa vastaavan kenttäkokemuksia.

– Ruoppausmäärät ovat pysyneet mielestämme samoina noin viiden vuoden ajan, sanoo Jussi Uusluoto eurajokelaisesta Astomaa Oy:stä.

Saman yhtiön Asko Uusluodon mukaan korona-ajan kasvaneiden ruoppausilmoitusten määrä näkyi työmäärän kasvuna, mutta ei tilastoja vastaavasti.

– Suurten suunnitelmian toteutus ei aina ole ollut mahdollista esimerkiksi luonnolle aiheutuvien haittojen vuoksi.

Heikentynyt taloustilannekin on heijastunut työmääriin ainakin jonkin verran. Toisaalta iäkkäiden mökkiläisten vaihtuminen nuorempiin vaikuttaa toiseen suuntaan.

– Rantoja on päivitetty nuorempien sukupolvien toiveiden mukaiseksi pienillä ruoppauksilla, Jussi Uusluoto sanoo.

Kesäksi ei enää ehdi

Vaikka ruoppaus tehtäisiin vain yhdellä mökkirannalla, voi töillä olla merkittäviä vaikutuksia vesiluontoon. Siksi konevoimin tehtävistä ruoppauksista on tehtävä aina vähintään ilmoitus.

– Ruoppaus tuhoaa rannan elinympäristöjä niin, että osa lajeista voi kadota kokonaan. Myös kalojen kutualueet voivat tuhoutua, valtion ympäristöhallinto muistuttaa vesitieto-verkkosivuillaan.

Lisäksi ruoppaus voi samentaa vettä ja laittaa liikkeelle pohjasedimenttiä ravinteineen. Ympäristöhallinto huomauttaakin, että ruoppaus tulee suunnitella niin, että haitat minimoituvat.

Ruoppauksissa on otettava huomioon myös maisema-arvot, ja esimerkiksi rannan luontainen muoto pitää pyrkiä säilyttämään. Vesialuetta ei myöskään saa täyttää ilman erityisiä perusteluja.

– Pyrkimyksenä on säilyttää rannan monimuotoisuus ja erilaisten elinympäristöjen kirjo. Toimista ei saa aiheutua haittaa esimerkiksi kalakannoille, ympäristöhallinto toteaa.

Myös sallittu aikaikkuna on tiukka. Täksi kesäksi ei mökkirantaa enää voi ruopata, sillä muun muassa linnuston suojelemiseksi sallittu ruoppausaika on lähes poikkeuksetta syyskuun alusta huhtikuun loppuun.

Tietämys on parantunut

Rannanomistajien tietämys ruoppauksia koskevista määräyksistä on Jussi Uusluodon kokemusten perusteella melko hyvää. Hänen mukaansa suurin osa töiden tilaajista on hoitanut ilmoitus- tai lupa-asiat kuntoon ajoissa.

– On hyvä muistaa, että tällä alalla eletään luonnon ehdoilla, Uusluoto sanoo.

Timonen on samoilla linjoilla. Hän sanoo, että mökkiläiset ovat hyvin tietoisia ruopausten rajoituksista ja vaikutuksista.

– Myös urakoitsijat ovat entistä vastuuntuntoisempia, vesistöasiantuntija summaa.

– Toki joukkoon mahtuu aina niitä, jotka eivät ole perillä lain pykälistä ja jopa niitä, jotka eivät välitä. Aika usein nekin kuitenkin päätyvät tietoomme hyvän kansalaisvalvonnan takia.

Ilmoitus on tehtävä aina

Ruoppauksista on tehtävä ilmoitus aina, kun työssä käytetään konevoimaa. Sama koskee rannan niittämistä.

Ilmoitus tulee tehdä, vaikka työt tehtäisiin vain omalla rannalla.

Jos ruopattavaa on vähintään 500 kuutiometriä, ilmoitus ei riitä. Sen sijaan hanke tarvitsee aluehallintoviraston vesiluvan.

Ilmoitusten jättäminen muuttui tämän viikon alussa.

Nyt ilmoitus tehdään ely-keskuksen sijaan aluehallinnon asiointipalvelussa.

Kokonaan sähköisellä ilmoituksella on pyritty helpottamaan menettelyä. Nyt kaikki mahdolliset tiedot ja liitteet voi hoitaa kerralla.

Ilmoituksen yhteydessä on oltava valmiina selkeä suunnitelma, jossa hanke kuvaillaan mahdollisimman hyvin.

Vaikutusarvioiden ohella oleellista on muun muassa läjitysmassan sijoituspaikka ja siihen liittyvät suostumukset maanomistajilta.

Asiointipalvelun osoite on https://sahkoinenasiointi.ahtp.fi/fi/palvelut

Maankohoaminen tuntuu vielä pitkään

Maankohoaminen on rehevöitymisen ohella merkittävimpiä syitä mökkirantojen mataloitumiseen.

Maa kohoaa Selkämeren eteläosissakin kuusi-seitsemän millimetriä vuodessa. Samaan aikaan ilmaston kuumeneminen nostaa valtamerien pintaa, mikä heijastuu Itämereen samoin kuin tuuliolosuhteet erityisesti Pohjanmerellä.

Ilmiöiden yhteisvaikutus määrää, näyttääkö merenpinta Rauman korkeudella pidemmän päälle nousevan vai laskevan. Tähän saakka lukema on ollut vajaat viisi millimetriä miinuksella.

Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion uusimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut