"Suosi kortti- ja lähimaksamista." "Vältä käteisen käyttöä."
Monen kassan läheisyyteen on koronavirusepidemian myötä ilmestynyt kylttejä, joissa kehotetaan karttamaan käteistä.
Tällaista kehotusta ei torin pystökaffekojun tiskillä näy. Muutos maksamisessa sielläkin on kuitenkin tapahtunut, sillä yrittäjä Jaana Valanne päätti toukokuussa hankkia korttimaksupäätteen, jota perinteikkäällä kahvikojulla ole aiemmin ollut lainkaan.
– Tarkoituksena on jo aiemminkin ollut se hankkia, mutta viimeistään tämän tilanteen myötä se tuli ajankohtaiseksi. Tänä keväänä huomasi, että nekin, jotka ovat aiemmin käyttäneet käteistä, ovat halunneet siirtyä korttimaksamiseen, Valanne kertoo.
"Todennäköisyys äärettömän pieni"
Onko käteisen käytön välttäminen koronaviruksen leviämisen estämisen kannalta kuitenkaan kovin perusteltua?
Suomen Pankin maksujärjestelmät-osaston osastopäällikkö Päivi Heikkisen mukaan pelot ovat paikoittain ylimitoitettuja.
– EKP on tehnyt yhteistyötä useamman laboratorion kanssa pyrkiessään selvittämään, miten pitkään virus pinnoilla säilyy ja voiko se tarttua käteisestä rahasta. Tutkimusten lopputulos on ollut se, että todennäköisyys viruksen leviämiselle setelirahan kautta on äärettömän pieni, Heikkinen sanoo.
Toisaalta ihmisten varovaisuus ja konkreettisiin keinoihin – kuten käteisestä luopumiseen – turvautuminen ovat Heikkisen mukaan luonnollisia tapoja reagoida epävarmaan ja pelottavaan tilanteeseen.
Korttia tarjottu tänä keväänä enemmän
Paikat, joissa maksutavaksi käy vain käteinen, lienevät muutenkin jatkuvasti vähenemään päin.
Rauman Pullapaja oli tällainen liike 26 vuoden ajan, kunnes viime joulukuussa yrittäjä Mika Sottinen päätti hankkia korttimaksupäätteen.
Vaikka Sottisen asiakaspiiri on melko vakiintunutta ja tottunut myymälässä käteisen käyttöön, nousi korttimaksamisen suosio hänenkin liikkeessään kevään aikana roimasti. Kun vielä tammikuussa noin kymmenen prosenttia maksuista suoritettiin kortilla, toukokuussa lukema oli neljänkymmenen prosentin luokkaa.
– Kyllä korttia on tarjottu tänä keväänä selkeästi enemmän. Iäkkäämmistäkin vakioasiakkaista monet ovat siirtyneet korttimaksamiseen, Sottinen toteaa.
Tilanteen kehittymistä odotettava vielä
Suomen Pankin Päivi Heikkisen mukaan virallista tilastotietoa käteisen käytön vähenemisestä koronavirusepidemian aikana ei toistaiseksi ole saatavilla. Sidosryhmiltä on kuitenkin saatu epävirallista indikatiivista tietoa, jonka mukaan käteisnostojen määrät ovat laskeneet mutta yksittäisen käteisnoston suuruus on kasvanut.
– Eli vaikuttaa siltä, että nostetaan kerralla vähän enemmän, mutta selkeästi harvemmin kuin aikaisemmin. Lisäksi kaupan puolelta olemme saaneet epävirallista tietoa siitä, että käteismaksujen määrä olisi pudonnut noin neljänneksen, Heikkinen kertoo.
Toistaiseksi on kuitenkin vaikeaa arvioida sitä, mikä osuus käteisen käytön vähenemisestä johtuu maksutavan vaihtamisesta ja mikä taas siitä, että taloudellinen aktiivisuus on muutenkin pienentynyt.
Lisäksi huomionarvoista on se, että tietyillä toimialoilla käytetään käteistä enemmän kuin muualla. Esimerkiksi ravintoloissa, baareissa ja tilaisuuksissa käteistä käytetään enemmän kuin vaikkapa kodinkoneliikkeissä.
– Nyt, kun ravintolat on vasta avattu ja monia tilaisuuksia on edelleen peruttu, täytyy odottaa ja katsoa vielä, miten tilanne kehittyy.
Voiko käteinen kadota kokonaan? "Käteisellä on paikkansa yhteiskunnassa vielä pitkään", näkee asiantuntija
Oma kysymyksensä käteiskeskustelussa on, katoaako käteinen suomalaisesta yhteiskunnasta kokonaan ja millä aikavälillä.
Suomen Pankin maksujärjestelmät-osaston osastopäällikkö Päivi Heikkinen toteaa, että Suomen Pankin tekemien kuluttajakyselyjen mukaan noin kymmenen prosenttia suomalaisista käyttää käteistä pääasiallisena maksutapanaan.
– Trendihän on ollut jo pitkään sellainen, että päivittäismaksuissakin ollaan siirrytty hitaasti mutta varmasti sähköisiin maksutapoihin, ennen kaikkea korttimaksamiseen.
Esimerkiksi Ruotsissa siirtymä käteisettömään yhteiskuntaan näyttää Heikkisen mukaan olevan pidemmällä kuin Suomessa.
– Ruotsissa todettiin muutama vuosi sitten, että onkohan kehitys ollut vähän liian nopeaa ja mennyt liian pitkälle. Meillä kehitys on ollut suhteellisen hallittua, ja toivon, että se sellaisena pysyykin.
Henkilökohtaisesti Heikkinen näkee, että käteisellä on paikkansa yhteiskunnassa vielä pitkään, jotta maksamisen monimuotoisuus säilyy.
– Silloin, kun maksunvälitysverkossa on häiriöitä, perheen ei tarvitse jäädä ilman ruokaa. Tai jos on henkilöitä, joille kortin käyttö on vaikeaa, niin hekin pystyvät osallistumaan yhteiskunnalliseen ja taloudelliseen toimintaan.
– Pitäisi olla mahdollisuus käyttää käteistä silloin, kun se on itselle paras tapa maksaa. Käteinen on laillinen ja lisäksi hyvin tasa-arvoinen maksuväline, Heikkinen päättää.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.