Koronaepidemia on herättänyt kansalaisissa kysymyksiä, huolta ja ahdistusta. Tilanne näkyy myös Rauman kriisikeskus Ankkurpaikassa, jossa kriisityöntekijöiden päivystystä on jouduttu lisäämään. Normaalipäivinä kriisipuhelimeen tulee noin 500–600 puhelua, joista 150 pystytään vastaamaan. Nyt puheluita tulee paljon enemmän.
– Kokonaismääriä meillä ei vielä ole, mutta puhelut ovat lisääntyneet ihan valtavasti. Sen vuoksi tarvitsemme nyt lisää uusia vapaaehtoisia päivystäjiä, sanoo Rauman seudun mielenterveysseura ry:n toiminnanjohtaja Tuija Eskelinen.
Kriisipuhelinpäivystäjäksi pääsee nyt lyhyemmällä koulutusjaksolla kuin normaalisti. Koulutus toteutetaan sähköisesti etänä. Päivystystä voi tehdä Ankkurpaikan tiloissa tai mahdollisuuksien mukaan myös kotona.
– Yksikin uusi päivystäjä on meille äärettömän tärkeä lisä.
Ihmiset ovat hyvin ahdistuneita vallitsevasta tilanteesta. Yksi pelkää sairautta, toinen oman työpaikkansa puolesta ja kolmas kokee suurta yleistä tuskaa.
– Erityisesti sanat poikkeusolo, karanteeni ja huoltovarmuus ovat herättäneet pelkoa. Monelle ikäihmisille nuo sanat tuovat mieleen ajat 80 vuoden takaa.
Ilmastoahdistus jäi taakse
Kriisipuhelimeen ovat perinteisesti soittaneet naiset ja iäkkäämmät kansalaiset. Koronakriisin aikana nuorten määrä on kasvanut.
Tilanne näkyy myös ihmisten itsetuhoisuusriskin lisääntymisenä.
– Noin kymmenkunta soittoa vuorokaudessa koskettaa itsetuhoisuutta. Erityisesti nuorten naisten itsetuhoisuusriski on lisääntynyt, Eskelinen kertoo.
Ennen koronaa ihmiset kokivat muun muassa ilmastoahdistusta. Nyt aihe on painunut taka-alalle. Sen tilalle ovat tulleet huoli itsestä ja läheisistä sekä siitä, miten tästä kriisistä selviydytään ja päästään eteenpäin.
– Nyt mietitään selvästi enemmän omaan oloon ja ihmissuhteisiin liittyviä asioita.
Ankkurpaikka siirtyi etävastaanottoon viime viikolla. Kaikki asiakkaat on siirretty puhelin- tai nettivastaanottoon. Se on vaatinut paljon työtä ja järjestelyjä.
– Kun asian kanssa päästään sinuiksi, tarkoitus on käynnistää verkkoryhmätoiminta. Ainakin yrittäjille, omaishoitajille ja yksineläjille on tulossa omat ryhmänsä.
Kollektiivinen kriisi
Eskelinen kuvailee koronakriisiä hyvin kollektiiviseksi. Vertaistukea löytyy, sillä monet ovat samassa tilanteessa.
– Kysymykset ovat hyvin käytännönläheisiä. Mitä tapahtuu,jos sairastuu, kuka ulkoiluttaa koiran tai käy kaupassa, miten käy henkilökohtaisen talouden, jos työpaikka lomauttaa tai jopa irtisanoo.
Kriisitilanteissa on hyvä, että ihminen pääsee purkamaan huoltaan toisen ihmisen kanssa. Yksin asioita pyöritellessä ongelmista tulee helposti norsun kokoisia.
Tilanne on sama myös kriisin jälkeen.
– Poikkeusoloista normaaliin palaaminen vaatii ihmiseltä myös paljon työtä. Vaikka kyseessä on positiivinen muutos, se ei ole kaikille helppoa henkisesti.
Arjen päivärytmi on tärkeä
Koronaepidemia on saanut ihmiset tuntemaan oman elämänsä hallinnan menettämistä.Ihmiset suhtautuvat asioihin kuitenkin eritavalla. Toinen ahdistuu herkemmin kuin joku toinen.
Eskelisen mukaan arjen rutiineista kannattaa pitää kiinni.
– Arjen päivärytmistä ja asioista kiinni pitäminen on tärkeää. Jos asia ahdistaa kovasti, kannattaa pitää mediapaastoa. Kaikella kamaluudella ei kannata omaa mieltään ruokkia.
Kriisikeskus Ankkurpaikk` on avoinna normaalisti ma–to klo 9–20 ja pe klo 9–16, p. 02 8378 5600 Valtakunnallinen kriisipuhelin päivystää vuoden jokaisena päivänä 24/7 numerossa 09 2525 0111. Lisätietoja löytyy myös osoitteesta www.mielenterveysseurat.fi/rauma
Kriisityöntekijän vinkit stressinhallintaan
Elämme poikkeuksellista aikaa ja mieli myllertää monenlaisten ajatusten parissa. Siksi on tärkeää huomioida koko kehon hyvinvointi.
Kehon tapa reagoida stressaaviin tilanteisiin on yksilöllinen. Koska kehon reagointi on hermostollista, on hyvä rauhoittaa omaa hermostoa vain olemisen tilaan.
– Anna itsellesi lupa palauttaviin hetkiin pitkin päivää. Jo muutaman minuutin tuokiot tuovat levollisuutta ja virkeyttä. Ota itsellesi mukava asento, rauhoita mielesi ja kiinnitä huomiota hengitykseesi, ohjeistaa kriisityöntekijä Helena Hakuni.
Hengityksellä helpotusta
Hengitä rauhallisesti vatsasta ja palleasta saakka lähtevä sisäänhengitys, jonka jälkeen pitkä, rauhallinen uloshengitys.
– Voit hakea hengityksen muotoa vaikkapa meduusasta tai simpukasta, joka rytmikkäästi avautuu ja sulkeutuu hengityksen tahtiin.
Sisäänhengityksellä rinta avautuu ja uloshengityksellä rinta sulkeutuu. Pidä hartiat rentoina ja silmät suljettuina. Voit hakea taustalle rauhoittavaa musiikkia.
– Jos sinulla on mahdollisuus lähteä luontoon, voit tehdä tämän yksinkertaisen harjoituksen myös luonnossa. Samalla saat hengitettyä luonnon rauhaa ja tuoksuja sisääsi.
Kun keho rauhoittuu, myös mieli rauhoittuu.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.