Korona sai etenkin nuoret harkitsemaan säästämistä

Arjen katsaus-kyselyyn vastanneista puskurirahastoa säästävistä puolet sanoi säästävänsä kuukaudessa enintään 200 euroa. Kuva: arkisto/Esa Urhonen

Enemmän kuin joka neljäs suomalainen sanoo elämän yllättävän shokin, kuten koronapandemian muuttaneen heidän käsitystään pahan päivän varalle säästämisestä. Heidän mielestään säästämisestä on tullut yhä tärkeämpää. Asia ilmenee LähiTapiolan teettämästä Arjen katsaus -kyselystä.

Etenkin kyselyn nuoret, alle 25 -vuotiaat vastaajat, ovat heränneet säästämisen tarpeellisuuteen. Peräti 40 prosenttia kyselyyn vastanneista 15–24 -vuotiaista sanoi säästämisen olevan heidän mielestään aiempaa tärkeämpää.

Kyselyn 1068 vastaajasta viisi prosenttia kertoi, että korona on muuttanut heidän käsitystään säästämisestä, mutta heidän mielestään säästäminen on muuttunut aiempaa vähemmän tärkeäksi.

– Kriiseissä turvallisuushakuisuus korostuu, kulutusta harkitaan aiempaa tarkemmin ja pahan päivän puskureita vahvistetaan. Raha varalla tuo enemmän mielenrauhaa kuin kulutus hyvinvointia, LähiTapiolan yksityistalouden ekonomisti Hannu Nummiaro analysoi Arjen katsauksen tuloksia.

Nummiaro muistuttaa, että kyselyn nuorimmalle ikäluokalle koropandemia on ensimmäinen oman talouden kriisiaika. Osa on voinut kokea finanssikriisin aiheuttaman epävarmuuden lapsuudenkodissaan. Huonot muistot saattavat vaikuttaa joidenkin uskoon tulevasta.

– Koronakriisin maksu on joka tapauksessa lankeamassa paljolti nuorille sukupolville, jotka ovat hyvin tietoisia myös väestön ikärakenteen muutostrendin paineista julkiselle taloudelle. En ihmettele, jos säästäminen nousee pysyvästi nuorten keskuudessa.

Varovaisuus lisääntynyt

Koronan seurauksena varovaisuus on näkynyt suomalaisten toimissa. Tilastokeskuksen mukaan vuoden toisella neljänneksellä suomalaisten kotitalouksien säästämisaste jatkoi kasvuaan ja nousi peräti 9,7 prosenttiin käytettävissä olevista tuloista. Aste on korkein 20 vuoteen.

– Tässä näkyy niin sanottua pakkosäästämistä rajoituksista johtuvan kuluttamisen vähenemisen vuoksi. Lisäksi asteen kohoamisessa näkyy varautumissäästämistä, kun pahan päivän puskureita vahvistetaan, Nummiaro toteaa.

Talouden puskurointi pahaa päivää ajatellen on kuitenkin valtaosalle suomalaisista tuttua. Kyselyssä peräti 64 prosenttia kertoi, ettei korona ole vaikuttanut heidän käsitykseensä säästämisen tarpeellisuudesta suuntaan tai toiseen.

Neljä viidestä kyselyyn osallistuneesta sanoo säästävänsä pahan päivän varalle. Ensisijainen talouspuskuri on tili. Joka kolmas sanoo säästävänsä myös rahastoon. Suoria osakesijoituksia sanoo tehneensä noin joka viides vastaaja.

Puskuria kohtuullisella summalla

Arjen katsaus-kyselyyn vastanneista puskurirahastoa säästävistä puolet sanoi säästävänsä kuukaudessa enintään 200 euroa. Heistäkin enemmistö kerryttää puskuria enintään sadalla eurolla kuussa.

- Pahan päivän puskurit kertyvät pienistä puroista. Yleisin kuukausisäästö on 50-100 euroa ja toiseksi yleisin alle 50 euroa. Säännöllisyys on summaa monin verroin tärkeämpää. Oman talouden budjetointi auttaa näkemään aina seuraavaa tilipäivää pidemmälle, jolloin kuukausittain jää tasaisemmin myös säästöön.

LähiTapiolan teettämän Arjen katsaus -kyselyn toteutti Kantar TNS. Kyselyn haastattelut on kerätty Galllup Kanavalla 1-9. elokuuta välisenä aikana. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 1068 henkilöä, jotka olivat iältään 15–74 -vuotiaita. Kyselyn virhemarginaali on +/- 3,1 prosenttiyksikköä.