Rauma on moneen muuhun Suomen kuntaan nähden erilaisessa tilanteessa, kun valtaosa koronatartunnoista tulee työympäristössä.
Rauman kaupungin tartuntataudeista vastaavan lääkärin Irene Reinvallin mukaan tartuntojen ehkäiseminen on luonnollisesti työnantajien tärkein ja kustannustehokkain tapa varautua koronaan.
Työantajan on kuitenkin lisäksi hyvä varautua koronan pujahtamiseen työyhteisöön jo ennen ensimmäisen tartunnan toteamista.
– Työnantajan on hyvä pitää työntekijänsä selvillä siitä, miten toimia, jos koronainfektion kaltaisia oireita tulee.
– Työntekijän on lähdettävä heti kotiin ja tiedettävä, varataanko testi työterveydestä vai julkisilta. Sen lisäksi sairauspoissaolokäytännöt on hyvä olla tiedossa jo ennen tartuntaa, Reinvall kertoi SataVarmuus-hankkeen ja Rauman Kauppakamarin järjestämässä webinaarissa.
Yhteyshenkilön numero on hyvä olla tiedossa
Kun tartunta todetaan laboratoriossa, niin ensimmäisenä tiedon pitäisi kiiriä aina tartuntatautiviranomaisen korviin.
Sen jälkeen käynnistyy tartunnanjäljitys. Ensin lääkäri on yhteydessä tartunnan saaneeseen, sen jälkeen tartunnanjäljittäjä antaa tarkemmat eristysohjeet.
– Potilaalta pyydetään lupa olla työnantajaan yhteydessä. Tähän mennessä lupa on viimeistään lyhyen keskustelun jälkeen heltinyt.
– Olisi hyvä, että jo tässä kohtaa työntekijällä olisi antaa työnantajalle sellaisen henkilön numero, johon tartunnanjäljittäjä on yhteydessä, Reinvall totesi.
Hän muistutti, että tartunnan ehkäisyn jälkeen toiseksi tärkein työnantajan velvollisuus koronan suhteen on olla selvillä työntekijöiden lähikontakteista viimeisten kahden viikon ajalta.
– Yleensä silti tartunnanjäljittäjää kiinnostaa vain ne oireita edeltäneet kaksi vuorokautta. Työnantajan ei tarvitse tai kuulu missään nimessä lähteä soittelemaan altistuneiden perään, vaan se on aina tartuntatautiviranomaisen työtä, Reinvall kertoi.
Joillakin työpaikoilla pidetään tarkasti kirjaa siitä, kenen kanssa työntekijät ovat olleet kontaktissa.
Palvelualoilla oma erikoisuutensa on se, että työntekijä voi olla altistanut asiakkaan tai asiakas on ollut tartuttava.
– Joillakin on tarkat ajanvarauskirjat ja toisessa ääripäässä on joku iso kauppa, jossa jäljittäminen on täysin mahdotonta, Reinvall luonnehti tartuntajäljittäjien työtä.
Etäpalaveri kartoittaa isompien tartuntoja
Reinvallin mukaan tartuntaketjujen ja mahdollisten altistusten jäljittäminen on suuritöinen, jos kyseessä on vähääkään isompi työpaikka.
Tuolloin tilannekuvaa aletaan tarvittaessa hahmottaa heti tapausten ilmettyä etäpalaverissa, jossa paikalla ovat muun muassa työnantajan edustaja, tartuntataudeista vastaava lääkäri, tartunnanjäljittäjä sekä tarvittaessa infektiolääkäri, työterveyshuollon edustaja ja kaupungin viestintähenkilö.
– Palaverissa muodostetaan tilannekuva, määritellään tartunnan ajanjakso ja yritetään kartoittaa altistuneita sekä määritellä, ketkä menevät karanteeniin ja ketkä ei.
– Valitettavan usein näitä setvitään ilta-aikaan, sillä tiedot laboratorioista tulevat varsin myöhään. Siinä pitää saada isollekin joukolle tieto nopeasti, niin siinä voidaan tarvita myös työnantajan apuna. Yhteistyöllä saadaan aikaan paras lopputulos, Reinvall kertoi.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.