Satakunta on suomalaisen huoltovarmuuden kannalta yllättävänkin merkittävä alue. "Täällä on merkittävää teknologiaosaamista, elintarvikesektoria, energiantuotantoa ja laivanrakennusosaamista – logististista yhteyksistä puhumattakaan", luetteli Satavarmuus-hankkeen projektitutkija Jari Mustonen Samkista. Satakunnan huoltovarmuusasioita puitiin hankkeen järjestämässä webinaarissa keskiviikkona.
Tilaisuuden avasi puheenvuorollaan valmiusasiamies Ville Anttila Huoltovarmuuskeskuksesta. Anttila kertoi aluetason huoltovarmuudesta.
– Alueellisessa varautumisessa on tarkoitus tunnistaa tietyn alueen keskeisiä ominaispiirteitä ja sille ominaisia riskejä, Anttila valotti.
Yritykset mukana toimikuntien kautta
Alueellisen huoltovarmuuden peruskivi on Anttilan mukaan julkisen ja yksityisen sektorin tiivis yhteistyö.
Elinkeinoelämä voi kantaa kortensa huoltovarmuuden kekoon osallistumalla niin sanottuihin Elvar-toimikuntiin. Kirjainlyhenne tulee sanoista elinkeinoelämän alueellinen varautumisyhteistyö.
Toimikunnissa järjestetään koulutuksia ja tapahtumia, arvioidaan riskejä ja tehdään yhteisiä harjoituksia.
Kuluneen vuoden aikana skenaarioita ei juuri ole tarvinnut erikseen maalailla. Koronakriisi on konkretisoinut varautumisen tarpeen välillä hieman liiankin hyvin.
– Esimerkiksi pula suojavarusteista on tuonut näkyväksi materiaalisen varautumisen merkityksen. Kriisi on aiheuttanut heijastevaikutuksia joka puolelle, ja näitä pitää pystyä ottamaan tulevaisuudessa entistä paremmin huomioon, Anttila totesi.
Juttu jatkuu faktalaatikon jälkeen.
Hankkeen kohderyhminä huoltovarmuuden kannalta olennaiset pk-yritykset
Satavarmuus-hanke on Samkin hallinnoima hanke, jossa kartoitetaan ja lisätään Satakunnan huoltovarmuusosaamista.
Hankkeen yhteydessä käynnistetään myös Satavarmuus-osaajaverkoston toiminta.
Suoria kohderyhmiä ovat huoltovarmuuden kannalta keskeisillä aloilla toimivat pk-yritykset sekä yritykset, joilla on tuotteita tai palveluja koronapandemiasta toipumiseen.
Satakuntaliiton 50 000 eurolla rahoittama hanke päättyy kesäkuun lopussa.
Lähde: Samk
Vahva usko sataman lukujen kohenemiseen
Huoltovarmuuden kannalta kansainvälisten markkinoiden toiminta on olennainen tekijä, sillä ajatus Suomesta täysin omavaraisena yhteiskuntana globaalissa maailmassa ei ole Anttilan mukaan realistinen.
Viennin ja tuonnin kannalta olennainen solmukohta löytyykin läheltä: Rauman satama on konttimäärässä mitattuna Itämeren suurimpien satamien kärkikymmenikössä.
Sataman toimintaa korona-aikana ja sen jälkeen valotti Samkin merenkulun hankepäällikkö, merikapteeni Heikki Koivisto.
Tilastojen perusteella sataman konttimäärä putosi viime vuonna yli 16 prosentilla edellisvuoteen verrattuna.
– Prosentuaalisesti laskua oli aika paljon, mutta puitteet liikenteen lisäämiseen alkavat nyt olla kunnossa: on väylät, kentät ja uudet konttinosturit. Uskon, että koronan jälkeen rupevat lukemat muuttumaan, Koivisto totesi toiveikkaasti.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.