Kun koronavirus ajoi maailman poikkeustilaan, valtiot sulkivat rajansa ja matkustaminen loppui lähes seinään, myös maiden sisällä. Kesän lähestyessä sosiaalinen ja perinteinen media ovat alkaneet täyttyä kotimaan matkavinkeistä: täältä löytyvät Suomen upeimmat uimarannat, kauneimmat patikointimaastot ja persoonallisimmat hotellit. Tänä vuonna Thaimaa on vaihtunut Taivalkoskeen ja Pariisi Porvooseen, mutta muuttaako lyhyt mullistus sitä, mitä ihmiset matkailulta haluavat? Miltä matkailu näyttää vuoden, entä viiden vuoden päästä?
Tulevaisuudentutkija Elina Hiltunen arvioi, ettei lopulta kovinkaan erilaiselta – ainakaan koronaviruksen ansiosta.
– Siihen asti, kunnes saadaan rokote, korona vaikuttaa siihen, kuinka paljon ihmiset uskaltavat lähteä maailmalle.
Tartunnan karttamisen lisäksi toinen iso matkailua vähentävä tekijä on talouden vajoaminen lamaan: kun työpaikka menee alta ja tulot vähenevät, matkailu on luksusta, josta karsitaan ensimmäisenä.
– Sekä ajallisesti että välimatkallisesti pidempi matkailu tulee vähenemään. Seuraavat pari vuotta ovat Suomessa lähimatkailun kukoistusaikaa, Hiltunen arvioi.
"Ihmisen muisti on lyhyt"
Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) arvion mukaan ulkomainen matkailu, mukaan lukien suomalaisten matkailu ulkomaille, toteutuisi entiseen malliin seuraavan kerran vuonna 2022.
Kotimaanmatkailun kysyntä voisi palautua vuoden 2019 tasolle jo ensi vuoden kevättalvella tai kesällä. TEMin arviot perustuvat siihen, että toista tartunta-aaltoa ei tule.
Suosituksia ulkomaille matkustamisen rajoittamisesta on jo alettu lieventää.
Myös Elina Hiltunen arvelee, että parin vuoden päästä lomamatkailu elpyy entiselleen. Pandemioita on ollut aiemminkin, ja matkailu on normalisoitunut niiden jälkeen varsin nopeasti.
– Ihmisen muisti on lyhyt, Hiltunen toteaa.
Hyödyntävästä hyödyttävään matkailuun?
Kun matkoja on joutunut lykkäämään, kaukokaipuu voi olla entistäkin kovempi, kun matkustamaan taas pystyy. On kuitenkin myös mahdollista, että matkailun pakkopysähdys laittaakin ihmisen pohtimaan omaa matkailuaan ja sen vaikutuksia.
Matkailun ajatusmallit ovat pitkään perustuneet siihen, että ihmisellä on oikeus ja lupa matkailla, sanoo matkailun kulttuurintutkimuksen professori Soile Veijola Lapin yliopistosta.
Tämä ajatusmalli alkoi kuitenkin Veijolan mukaan kyseenalaistua jo IPCC:n ilmastoraportin myötä vuonna 2018.
– Pandemian myötä se meni täysin romuksi, koska matkailu levittää samalla virusta. Oikeus ja lupa matkailla kyseenalaistettiin perustavanlaatuisesti.
Ihmisillä on silti edelleen tarve, halu ja tahto matkailla.
Veijola haluaa kuitenkin uskoa siihen, että vakiintunut matkailujärjestelmä voisi nyt aidosti muuttua.
– Sekä yrittäjillä että matkailijoilla on nyt valtava momentum kyseenalaistaa ajatusmalleja ja lähteä rakentamaan uusia, vastuullisia ja kestäviä toimintamalleja.
Siitä, mitä Veijola kutsuu nykyisellään vastavirtamatkailuksi, voisi siis tulla uutta valtavirtaa: kestävää sekä ilmaston että paikallisten kulttuuriympäristöjen kannalta. Matkailua, joka ei kuluttaisi kohdetta vaan esimerkiksi huoltaisi ympäristöä ja monipuolistaisi ja kestävöittäisi palveluita myös paikallisille.
– Hyödyttävää, ei vain hyödyntävää matkailua, Veijola tiivistää.
Näin voitaisiin myös paikata liikamatkailun aiheuttamia ja kiihdyttämiä ongelmia esimerkiksi luonnon monimuotoisuudelle ja paikallisten elinympäristölle.
– Ongelma on se, että matkailijoiden määrälle ei ole sääntelyjärjestelmää. Matkailun kehittäminen perustuu taloudellisiin lukuihin. Yksin matkailijoiden tai matkailuyrittäjien vastuulle muutosta ei kuitenkaan voi jättää, vaan siihen tarvittaisiin monen toimialan yhteistyötä, Veijola sanoo.
"Autopilottiasetuksia pitää kyseenalaistaa"
Poikkeusolojen alkaessa suomalaiset ryntäsivät lähimetsiin niin, että parkkipaikat ruuhkautuivat.
Korona onkin jo nyt auttanut ihmisiä kääntämään katsetta lähemmäs ja havahtumaan siihen, mitä kaikkea kiinnostavaa läheltäkin löytyy, Veijola uskoo.
Tutkija myöntää, että ihmisellä on luonnollinen tarve vaihtaa välillä maisemaa. Turistin lasit voi kuitenkin asettaa silmilleen jopa omassa kotikaupungissa.
– Omia autopilottiasetuksia pitää kyseenalaistaa, mutta ei sitä tee, jos ei tule estettä eteen. Esteet juuri ruokkivat luovuutta, Veijola sanoo.
Myös Elina Hiltunen toivottaisi tervetulleeksi lähimatkailun ja ekologisuuden trendien nousun aiempaa isompaan rooliin.
Pidemmällä aikavälillä matkailua nimittäin muuttaa koronaa vielä paljon isompi kriisi: ilmastonmuutos.
– Korona on ollut pieni, nopea shokki, jolloin se myös huomataan paremmin kuin ilmastonmuutos, joka etenee suhteellisesti hitaammin, Hiltunen sanoo.
– Ilmastonmuutos ei saa jäädä koronan jalkoihin, joka on kuitenkin ajallisesti lyhyt kriisi.
Kirjoittaja: Maiju Ylipiessa, STT
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.