Vierailijoiden määrä Suomen kansallispuistoissa on kääntynyt laskuun. Metsähallituksen kävijätilastot kertovat, että käyntejä oli viime vuonna noin 3,55 miljoonaa eli peräti 12 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2021.
Muutosta selitetään poikkeuksellisella vuodella – joskin eri tavalla poikkeuksellisella kuin edelliset.
Kun pohjalla olivat koronapandemia ja sen mukana räjähdysmäisesti kasvanut kiinnostus retkeilyyn ja kotimaan matkailuun, alkoi viime keväänä vaikuttaa Venäjän hyökkäyssota kerrannaisvaikutuksineen.
– Taloudellinen epävarmuus ja polttoaineiden kohonneet hinnat vaikuttivat kuluttajien käyttäytymiseen. Erityisesti kansallispuistoihin, jotka sijaitsevat etäällä kasvukeskuksista tai kaukana saaristossa, tehtiin aiempaa vähemmän vierailuja, summaa Metsähallituksen luontopalvelujohtaja Henrik Jansson tiedotteessa.
Selkämerellä iso ero huippuvuoteen
Kehitys näkyy selvästi myös Selkämeren kansallispuistossa. Sen kävijämäärä oli viime vuonna 82 100, kun määrä vuotta aiemmin oli 95 300.
Laskua on noin 14 prosenttia eli hieman enemmän kuin kansallispuistoissa keskimäärin. Selkämeren huippuvuoden 2020 kävijämäärään (99 300) verrattuna muutos on vielä suurempi.
Näyttää siis siltä, että kävijöiden "koronapiikki" on ohi Selkämerelläkin.
Metsähallitus huomauttaa, että kansallispuistojen kokonaiskävijämäärä on kuitenkin edelleen kymmenisen prosenttia suurempi kuin vuonna 2019 eli ennen koronapandemiaa.
Selkämerellä tämä ilmiö ei sen sijaan näy, vaan kävijämäärä oli viime vuonna alhaisempi kuin vuosina 2018 ja 2019.
275 miljoonaa aluetalouteen
Suosituimpia kansallispuistoja oliva viime vuonna Palla-Yllästunturin, Urho Kekkosen, Nuuksion, Kolin sekä Pyhä-Luoston kansallispuistot.
Suomen kansallispuistot toivat Metsähallituksen arvion mukaan aluetalouteen 275 miljoonaa euroa ja 2 166 henkilötyövuoden työllisyysvaikutukset.
Kävijätutkimusten mukaan kansallispuistoissa vierailevat ovat erittäin tyytyväisiä sekä puistojen palveluihin että retkeily-ympäristöön. Yleisarvosana oli viime vuonna viisiportaisella asteikolla 4,43 eli suurempi kuin kertaakaan aiemmin.
Jansson sanoo olevansa tuloksesta ylpeä.
– Olemme viime vuosien aikana lisärahoituksen avulla kunnostaneet ja kehittäneet kansallispuistojen palvelurakenteita, hän toteaa.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.