Koronaepidemia hämmentää muistisairaita yhtä lailla kuin muitakin suomalaisia. Pelko omasta tai läheisen sairastumisesta herättää huolta, ahdistusta ja levottomuutta, kertoo Muistiliiton asiantuntija Taina Laakso.
Muistiliiton asiantuntijan Anita Pohjanvuoren mukaan etenkin Alzheimerin taudissa asioiden mieleen painaminen tai muistissa säilyttäminen on erityisen haasteellista. Muissa muistisairauksissa ongelmia ei aina ole varsinaisessa muistamisessa, vaan ensisijainen oire voi olla esimerkiksi vaikeus ymmärtää, missä järjestyksessä jokin tekeminen etenee.
Varsinkin Alzheimerin tautia sairastavat henkilöt eivät siis välttämättä pysty hahmottamaan, mihin kaikkeen vallitseva koronatilanne vaikuttaa. Jatkuva uutisointi saattaa kuormittaa muistisairasta entisestään. Läheiset voivat joutua toistuvasti muistuttamaan, miksi ei voida lähteä kauppaan, miksi pitää pestä käsiä ja miksi esimerkiksi lapsenlapset eivät voi tulla kylään.
– Samojen asioiden muistuttaminen saattaa väsyttää läheisiä. On kuitenkin tärkeä muistaa, ettei muistisairas kysy samaa asiaa kiusallaan, vaan hän ei todella muista, mitä hetki sitten puhuttiin, Laakso huomauttaa.
Pohjanvuoren mukaan muistisairaalla voi olla kielellisiä vaikeuksia saada muut ymmärtämään itseään. Myös ymmärtämättä jääminen saattaa aiheuttaa levottomuutta ja ahdistusta. Usein juuri kommunikointiin liittyvät tilanteet aiheuttavat haasteita läheisten kanssa.
Laakso kertoo Muistiliiton saaneen viime aikoina viestiä tilanteista, joissa omaiset ovat tehneet kunnille huoli-ilmoituksia, mutta ilmoitukset on sivuutettu.
– Tällaiset kokemukset murentavat huoli-ilmoituksen vaikuttavuutta. Kipeästi tukea ja apua tarvitsevan on tärkeä tulla kuulluksi, ja ilmoituksiin tulisi reagoida yhtä lailla poikkeusoloissakin, Laakso painottaa.
Kuka tahansa ikääntyneen tilanteesta huolestunut voi tehdä huoli-ilmoituksen kuntaan. Työntekijöillä on velvollisuus tutkia jokainen ilmoitus.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.