RMC tarvitsee uutta laituria ja luiskaa monitoimikorvettien vesillelaskuun. Poikkeuksellisen vankkarakenteinen ja lähellä vesirajaa sijaitseva laituri voi kuitenkin palvella myös muita raskaskuljetuksia.
Rauman telakka-alueelle aiotaan rakentaa laivojen vesillelaskuluiska, joka edellyttää myös vesialueen ruoppausta.
Kaupunki on maanomistajana jättänyt hankkeesta kaksi ympäristölupahakemusta Etelä-Suomen aluehallintovirastoon. Hanke vastaa kuitenkin suoraan meriteollisuusyhtiö RMC:n välttämättömiin laivanrakennustarpeisiin.
– Esimerkiksi monitoimikorvettien vesillelaskuun tarvitaan tällainen laituri, kertoo projektipäällikkö Mikko Leppälä RMC:ltä.
Siirto kokonaisina hallista veteen
Merivoimien tilaamat korvetit rakennetaan vuodenvaihteessa valmistuvassa monitoimihallissa. Se sijaitsee noin 150 metrin etäisyydellä vesirajasta, ja alukset on saatava siirrettyä veteen lähes valmiina.
Tällainen raskassiirto on vaativa operaatio, ja Leppälän mukaan siirtomatka on pidettävä sen vuoksi mahdollisimman lyhyenä.
Veden äärellä korvetit siirretään proomun tai raskaskuljetusaluksen päälle, joka sen jälkeen upotetaan tilapäisesti ja korvetti jää kellumaan.
– Vesillelaskun jälkeen laivoille suoritetaan normaalit laituri- ja merikokeet ennen niiden luovutusta tilaajalle
Käyttöä myös toiseen suuntaan
Vaikka hanke on suunniteltu erityisesti korvettiprojektille, on laiturille Leppälän mukaan muutakin käyttöä telakkayhtiön tulevassa toiminnassa.
Raskassiirroissa käsitellään valtavia massoja. Yleensä se edellyttää muun muassa riittävän kantavia rakenteita ja sitä, että luiskamaisen laiturin reuna on riittävän lähellä veden pintaa.
Suunnitelman mukaan laiturin reuna tulee vain 1,2 metrin korkeudelle.
– Laituria voidaan käyttää erilaisten kuljetusten tekemiseen myös toiseen suuntaan. Esimerkiksi isompia lohkokokonaisuuksia voidaan tuoda maailmalta monitoimihalliin, Leppälä miettii.
Lisää massoja läjitetään Järviluotoon
Rampin leveydeksi tulee suunnitelman mukaan nelisenkymmentä metriä, ja pituutta hieman alle sata metriä.
– Kyseessä ei ole irrallinen laituri, vaan luiska liittyy kiinteästi jo olemassaolevaan laituri-infraan.
Lupia hankkeeseen tarvitaan kaksi. Yksi koskee itse laiturirakentamista ja toinen vesialueen ruoppausta sekä sedimenttien sijoittamista Järviluodon läjitysaltaaseen.
Merenpohjasta tehtyjen tutkimusten mukaan ruoppausmassat ovat pilaantuneita. Ympäristömyrkkyjen pitoisuustasot ovat kuitenkin Leppälän mukaan sellaisia, että massa voidaan läjittää turvallisesti Järviluotoon.
Viitisen miljoonaa ja puolisen vuotta
Tarkkaa kustannusarviota laiturihankkeella ei vielä ole, mutta Leppälän mukaan kokonaiskustannusten taso on viiden miljoonan euron luokkaa.
Kaivuu- ja rakennustyöt tehdään pääosin maalta, ja rakentaminen edellyttää jonkin verran vanhojen laiturirakenteiden poistoa.
Jos luvat heltiävät ilman pitkää lisäselvitys- tai valitusprosessia, töihin voidaan päästä ensi vuonna.
– Tavoitteenamme on päästä rakentamaan mahdollisimman pian, mieluiten ensi kesänä, Leppälä sanoo.
Vesirakennustöiden hän arvioi vievän reilut puoli vuotta.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.