Suurista investoinneista ja suunnitelmista huolimatta Suomen tieliikenteen biopolttoaineet valmistetaan pääosin ulkomaisista raaka-aineista vielä vuonna 2030. Näin arvioi valtioneuvoston tilaama Pöyryn selvitys.
Ilmasto- ja energiastrategian mukaan uusiutuvien polttoaineden osuus nostetaan liikenteessä 30 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä.
Selvitys katsoo, että biopolttoaineiden tarve olisi tällöin noin 800 öljyekvivalenttitonnia (ktoe), jos sähköauto- ja energiatehokkuustavoitteet toteutuvat. Samalla liikenteen päästövähennyksissä päästäisiin 50 prosenttiin.
Biopolttoaineiden 30 prosentin tavoite saadaan selvityksen mukaan täytettyä nykyisissä ja suunnitelluissa kotimaisissa tuotantolaitoksissa. Tuotanto perustuu kuitenkin nykyiseen tapaan yhä valtaosin ulkomaisiin jäteöljyihin ja -rasvoihin. Näin on selvityksen mukaan siitä huolimatta, että kotimaisia raaka-aineita tulee tuotantoon jatkuvasti lisää ja jalostustekniikka paranee.
Selvitys ehdottaa biopolttoaineen osuuden toteuttamista jakeluvelvoitteena. Se jää kuitenkin saavuttamatta, elleivät liikenteen energiankulutus ja -tehokkuus parane riittävästi.
Tähän vaikuttaa erityisesti suomalaisten innokkuus sähkö- ja kaasuautojen hankintaan vuoteen 2030 mennessä. Ilmasto- ja energiastrategian mukaan liikenteessä tulisi tuolloin olla 250 000 sähkö- ja 50 000 kaasuautoa.
Sähköautojen määrä vaikuttaa selvityksen mukaan ratkaisevasti myös liikennepolttoaineiden hintaan.
Selvitys arvioi biopolttoaineiden jakeluvelvoitteen nostavan litrahintaa vuonna 2030 noin viisi prosenttia eli seitsemän senttiä. Jos sähköautojen määrä ei kasva tavoitteen mukaisesti, hintavaikutus voi olla huomattavasti suurempi.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.