Sini Saarikoski ompelee kuviota nahkaiseen lappuun Rauman OKL:n Teknika-rakennuksen avarassa salissa, jonka pöytien ääressä opiskelijat tekevät omatoimisesti kuka mitäkin. Toista vuotta käsityökasvatusta opiskeleva Saarikoski hymyilee saadessaan tehdä opiskelutovereidensa kanssa sitä, mistä pitää. Samalla juuri samasta syystä mielessä kytee huoli: mitä, jos pian ei enää saakaan?
– Tulin itse Helsingistä asti ihan varta vasten Raumalle opiskelemaan, koska koin, että tämä olisi perinteinen käsityökaupunki, jossa olisi kiva opiskella. Olisi tosi harmi, jos se ei enää olisi mahdollista, Saarikoski huokaisee.
Saarikoski on yksi niistä lukuisista opiskelijoista, joita Turun yliopiston muutosneuvottelut saattavat koskettaa. Asia on ollut kampuksen ykköspuheenaihe viime perjantaista lähtien, kun Länsi-Suomi uutisoi näkemäänsä muutosneuvotteluesitykseen perustuen yliopiston suunnittelemista mahdollisista säästökohteista.
Mitään ei ole vielä päätetty. Pelkkä ajatuskin on kuitenkin järkyttänyt.
– Kyllä täällä on ollut hämmentyneet tunnelmat. Kaikille se taisi tulla yllätyksenä, itselleni ainakin. Tiedän, että taloudellisesti on ollut tiukkaa, mutta en ehkä osannut ajatella ihan tätä, Saarikoski kertoo.
"Turku ei tiedäkään, mikä heitä odottaa"
Muutosneuvotteluesityksessä mainitaan yhtenä mahdollisuutena luokanopettajakoulutuksen siirtäminen Raumalta Turkuun. Käsityökasvatuksen tutkinto-ohjelman kohdalla sen sijaan pohditaan täyttä lakkauttamista.
Käsityökasvatusta Raumalla opiskelevien ainejärjestön eli TK-Killan puheenjohtajana toimiva Juuso Virta aloittaa punnitun puheenvuoronsa puuteknologian konesalissa toteamalla ykskantaan, että pelkkä keskustelu mahdollisesta Rauman kampuksen lakkauttamisesta on absurdi. Hän ei ainakaan moiseen lopputulemaan usko.
– Olen nähnyt sen palon ja barrikadeille nousemisen hengen, jonka tämä on saanut aikaan. Jos tällaisella pieteetillä mennään loppuun asti, Turku ei tiedäkään, mikä heitä odottaa, Virta paaluttaa.
Parhaimmillaankin yliopistolle olisi luvassa Virran mukaan "Pyrrhoksen voitto", jossa menetykset olisivat lopulta hyötyjä suuremmat.
Säästö voisi kostautua vuosien päästä
Raumalla syntynyt ja Euran Kiukaisissa kasvanut Virta myöntää kuitenkin olevansa huolissaan siitä, miten yhteiskunta tuntuu sahaavan asiassa omaa oksaansa.
Jo nyt puhutaan osaajien puutteesta ja vähyydestä. Jos kädentaitoisia tekijöitä halutaan suomalaiseen teollisuuteen tulevaisuudessakin, kannattaako käsityökasvattajien määrää vähentää?
– Nykyiselläänkin on nähtävissä, että käsityö ei kiinnosta oppilaita enää yhtä paljon kuin ennen. Jos tämän ohjelman lakkauttamisella saataisiin muutamana vuonna säästöä, se voisi kostautua vuosien tai vuosikymmenten päästä.
Mikäli Turun yliopistolla olisi yhteiskunnallista pitkäjänteisyyttä, kauaskatseisuutta ja vaadittavaa viisautta, alaan satsattaisiin lisää resursseja "sen sijaan, että vähennetään näistä jo nahoilla olevista", sanoo Virta.
Koskettaisi lähes 300 opiskelijaa
Rauman opettajankoulutuslaitoksessa perustutkinto-opiskelijoita on tällä hetkellä yhteensä 1128. Heistä käsityön aineenopettajan tutkinto-ohjelmassa opiskelee melko tarkkaan viidesosa, 232 opiskelijaa.
Kun siihen lisätään sivuaineopiskelijat, aletaan luultavasti lähestyä jo 300 opiskelijaa. Niin suurta joukkoa oppiaineen lakkauttaminen Raumalta koskettaisi.
Rauman lisäksi ainetta voi opiskella Helsingissä ja Joensuussa. Ruotsiksi käsityötieteen oppiaine löytyy Åbo Akademin Vaasan kampukselta.
Toista vuotta käsityön aineenopettajaksi opiskeleva Vili Korhonen hämmästelee, miksi "kaikki koulutus pitää ajaa isoihin kaupunkeihin".
– On myös ihmisiä, jotka haluavat opiskella vähän pienemmillä paikkakunnilla. Itsellekin se oli yksi tekijä, ja lisäksi olin kuullut paljon hyvää yhteishengestä täällä, sanoo Mikkelistä kotoisin oleva Korhonen.
Vihdoin oikealta tuntuva uravalinta
Vili Korhonen toteaa, että jos lakkautussuunnitelmat toteutuisivat, pitäisi asioita "vähän katsoa uusiksi".
– Kyllähän mä tätä jossain jatkaisin, mutta missä? Mutta ei sitä kannata vielä murehtia. Loppuun astihan tässä on toivoa, Korhonen sanoo iloisesti.
Sini Saarikoski puolestaan toivoo, että mikäli tutkinto-ohjelma nyt loppuisi, yliopisto järjestäisi tämänhetkisille opiskelijoille tavalla tai toisella mahdollisuuden käydä opinnot loppuun.
Opintojen kesken jääminen ei ole Saarikoskelle vaihtoehto.
– Tämä on itselleni jo kolmas "uravalinta" elämässäni, ja tämä on tuntunut kaikista eniten omalta jutulta ja alalta. Haluan käydä tämän loppuun, Saarikoski sanoo.
Ja jos vain mahdollista, niin Raumalla. Tilat ovat "superhyvät" ja opiskelijoiden keskinäinen ilmapiiri "ihan mahtava", toteaa Saarikoski.
– Täällä on niin paljon mahdollisuuksia. Tuntuu ihan siltä, kuin olisi kotona.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.