"Pikkunorssi". Lempinimestä on tullut niin luonteva, että sitä kuulee käytettävän varhaiskasvatuspiireissä jo joka puolella Suomea, kertoo Turun yliopiston opettajankoulutuslaitoksen varajohtaja Jaana Lepistö.
Eikä ihme, sillä sitähän Suomen ensimmäinen harjoittelupäiväkoti tulee olemaan: kuin norssi, mutta pienille. Norssi on lyhenne normaalikoulusta, jossa luokanopettajiksi opiskelevat saavat harjoitella opettajan työtä. Pikkunorssi on käytännössä sama asia, mutta varhaiskasvatuksen opettajiksi opiskeleville.
– Norssi-konsepti itsessään on uniikki. Nyt samaa ideaa pyritään mallittamaan pienille, kuvailee Turun yliopiston rehtori Kalervo Väänänen.
Pikkunorssi Oy yliopiston omistukseen
Viime elokuussa julkistetusta hankkeesta kerrottiin lisää tiedotustilaisuudessa Rauman Seminaarinmäellä torstaina.
Harjoittelupäiväkodin on tarkoitus aloittaa toimintansa elokuussa 2020. Kaikkiaan 115 lapsipaikkaa jaetaan 1–6-vuotiaiden kesken, sillä päivähoidon lisäksi tarjotaan myös esiopetusta.
Normaalikouluista pikkunorssi poikkeaa teknisesti siten, että yliopisto ei uuden varhaiskasvatuslain mukaan saa toimia suorasti omistajana päiväkodissa.
– Siksi asia päätettiin ratkaista niin, että perustettiin yliopiston kokonaan omistama osakeyhtiö Pikkunorssi Oy, selittää Väänänen.
Pikkunorssista tulee siis yksityinen päiväkoti. Rauman kaupunki tulee ottamaan sen osaksi omaa palvelusetelitarjontaansa, kertoo sivistystoimialan johtaja Soile Strander.
Nyt olemme päättäneet runnoa tämän läpi ja näyttää, että miten tämän homman voisi hoitaa.
4–5 miljoonan euron rakennusurakka
Hanketta on työstetty vuodesta 2017 kolmen osapuolen voimalla. Mukana ovat Turun yliopisto, Rauman kaupunki sekä yliopiston tilat omistava Suomen Ylioppilaskiinteistöt SYK.
Maanrakennustyöt ovat jo alkaneet. Pikkunorssi tulee sijoittumaan Jussoilan ja Ilvaninkadun väliin jäävän hiekkakentän alueelle.
Pienestä investoinnista ei ole kyse. SYK:n rakennuttajapäällikkö Kimmo Mäkelä kertoo, että rakennusurakan kokonaiskustannusarvio asettuu neljän ja viiden miljoonan euron välille.
Hanke on Suomessa ensimmäinen laatuaan, ja globaalistikin uraauurtava.
– Suomessahan on yritetty harjoittelupäiväkotia kolme kertaa: 1860-luvulla, 1930-luvulla ja 1970-luvulla, mutta aina tuli jotain muuta. Nyt olemme päättäneet runnoa tämän läpi ja näyttää, että miten tämän homman voisi hoitaa, naurahtaa yliopistonlehtori Lauri Kemppinen.
Opetusta ja leikkejä voidaan kuvata
Harjoittelumahdollisuuden tarjoamisen lisäksi pikkunorssista on yliopistolle hyötyä myös tutkimus- ja opetusmielessä. Tämän vuoksi päiväkotiin tulee myös mittavasti AV-tekniikkaa, jonka avulla opetus- tai leikkitilanteita voidaan kuvata ja välittää vaikkapa livenä opiskelijoille tai tallentaa tutkimuskäyttöä varten.
Ja kyllä, yksityisyydensuojaa koskevia kysymyksiä on pohdittu pitkällisesti.
– Lapset tietävät aina, onko kamera päällä vai ei, ja vanhempien kanssa tehdään asiasta aina sopimus, toteaa Kemppinen.
Vanhemmista puheen ollen: mitä erityistä pikkunorssi sitten tarjoaa lapsille, eli miksi vanhempien kannattaisi harkita lapsensa laittamista pikkunorssiin, kun haku keväällä 2020 aukeaa?
Yksi valttikortti on epäilemättä se, että yhteys opettajankoulutuslaitokseen takaa viimeisimmän tiedon ja osaamisen varhaiskasvatuksen alalta.
Lisäksi pikkunorssissa tulee olemaan erityinen painotus.
– Pikkunorssissa noudatetaan ympäristöpedagogista taito- ja taideainepainotusta, kertoo yliopistonlehtori Susanna Itäkare.
Raumalaisarkkitehdit asialla
Pikkunorssin suunnittelussa arkkitehteinä toimivat raumalaiset Timo Tuomola ja Jukka Koivula.
– On hieno juttu arkkitehdille päästä suunnittelemaan rakennus raumalaisille tärkeälle ja ainutlaatuiselle alueelle, sanoo Timo Tuomola.
Ympäristöpedagogisessa painotuksessa korostuu kestävä kehitys ja luonnonläheisyys. Niin myös itse rakennuksessa ja sen ympäristössä.
– Läheinen upea mäntymetsikkö säilyy suurin piirtein ennallaan. Rakennukseen tulee isoja lasipintoja, joiden avulla yhteys ulkomaailmaan säilyy koko ajan aktiivisena.
Rakennusmateriaalina tullaan käyttämään paljon puuta. Koko rakennusta kiertää kuusinen pystylaudoitus.
Lapsille suunniteltavassa rakennuksessa tärkeää on "mittakaavan asettuminen", sanoo Jukka Koivula.
– Kaikki tehdään lapsen kaltaiseksi, turvallisuutta, kiinnostavuutta ja väritystä myöden, Koivula toteaa.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.