Tuulivoimaloiden tekniikka ja kapasiteetti kehittyvät edelleen, mikä tarkoittaa myös voimaloiden koon kasvua.
Avomerelle suunnitellaan hankkeita tällä hetkellä voimaloille, joita ei välttämättä ole vielä edes markkinoilla. Suurimmat tuotannossa olevat voimalat ovat 15 megawatin kokoluokkaa, mutta muutaman vuoden kuluttua päästäneen 25 megawattiin.
Suurten generaattorien käyttäminen vaatii suuria ja pitkiä lapoja, ja ne puolestaan korkeaa voimalan runkoa.
Maalla alle 300
Jo pikainen tarkastelu lähiseudun tuulivoimahankkeisiin kertoo kehityksen tahdista.
Porin Tahkoluodon nykyisessä, lähellä rantaa sijaitsevassa merituulipuistossa on noin 2-4 megawatin voimaloita, joiden kokonaiskorkeus on reilut 150 metriä.
Tällä hetkellä maapuolellakin mennään selvästi korkeammalle. Esimerkiksi Eurajoen Luvialle parhaillaan rakennettavaan Oosinselän tuulivoimapuistoon nousee reilun kuuden megawatin voimaloita, joiden kokonaiskorkeus on 220 metriä.
Säkylän Köyliöön rakennettavan Korpilevonmäen tuulipuiston noin seitsemän megawatin voimalat ulottuvat puolestaan korkeimmillaan noin 270 metriin.
Merellä selvästi yli
Avoimella merellä voimaloiden on tarkoitus nousta vielä korkeammalle eli yli 300 metriin. Esimerkiksi Tahkoluodon merituulipuiston laajennusta suunnitellaan voimaloille, joiden kokonaiskorkeus on 310 metriä.
Talousvyöhykkeellä tämäkään ei riitä.
Merikarvian korkeudelle valmistellussa Navakka-merituulihankkeessa suunnitellaan enimmillään 330 metriin yltäviä voimaloita. Tällaisten jättiläisten lavat viistäisivät siis ilmaa Eurajoen linkkimaston kärkeäkin korkeammalla.
Vielä kauemmas ulapalle, Rauman ja Eurajoen korkeudelle talousvyöhykkeelle suunniteltu Wellamo-hanke visioi kelluville perustuksille rakennettavien voimaloiden korkeudeksi noin 360 metriä.
Perämerellä puhutaan jo 370 metristäkin.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.