Kuivuuteenkin kannattaa varautua

Vesipulan aiheuttamiin sotiin tutkijat eivät kuitenkaan usko, sillä on halvempaa tehdä juomavettä merivedestä kuin sotia.

| Päivitetty

Suomessa on kyllä varauduttu tulviin ja kartoitettu tulvariskialueita. Sen sijaan Suomelta puuttuu kuivuudenhallintasuunnitelma. Kun Suomen Ympäristökeskuksen tutkija Lauri Ahopelto muutama vuosi sitten alkoi ehdottaa kuivuuden tutkimista ja kuivuuteen varautumista, häntä katsottiin vähän alta lipan. Viime kesä muutti kuitenkin kaiken.

– Nyt sanotaan, että kuivuus on hyvä tutkimusaihe, ja rahoitustakin on saatavissa, Ahopelto sanoo.

Kuivuus korvensi 400 miljoonalla

Viime kesän helteiden ja kuivuuden takia viljasato kutistui viidenneksellä. MTK:n arviot maatalouden menetyksistä olivat jopa 400 miljoonaa euroa.

Edellisen kerran kuivaa oli vuosina 2002 ja 2003. Arviot suorista taloudellisista menetyksistä olivat tuolloin 102 miljoonaa euroa. Maatalouden tappiot jäivät kuitenkin pieniksi, koska kuivuus oli pahinta talvella.

Kuivuuteen ollaan nyt ilmastonmuutoksen edetessä heräämässä oikein tosissaan. Laitilassa järjestettiin tiistaina kuivuuteen liittyvä valmiusharjoitus. Alueen kunnista mukana olivat myös Uusikaupunki, Pyhäranta, Masku, Nousiainen, Parainen, Rusko ja Mynämäki.

Harjoitus oli Suomen oloissa ensimmäinen, ja sen pohjalta laaditaankin toimintamalli, jota voidaan toteuttaa muillakin alueilla.Päivään kuului niin sanottu työpöytäharjoitus. Siinä skenaarioksi oli otettu, että viime kesän kaltaista seuraa toinen samanlainen kesä.

– Se ei ole mitenkään epärealistista. Ongelmaksi tulee silloin veden toimittaminen ihmisille ja karjatiloille, Ahopelto sanoo.

Alueen ongelmana on pienet vesivarat, esimerkiksi pohjavettä ei ole tuhlattavaksi asti. Ahopellon mukaan tämä kuitenkin on alueella tiedostettu ja kuivuuteen on varauduttu muun muassa rakentamalla yhdysvesiputkia.

Liiallisesta kuivuudesta ensimmäisenä kärsivät karjatilat, joilla on oma kaivo. Laitilassa on myös teollisuutta, joka käyttää paljon vettä.

– Ei Suomeen kuitenkaan kuivuuden takia humanitaarista kriisiä tule. Aina saadaan juomavettä jostain, Ahopelto vakuuttaa.

Vesisota ei kannata

Veden puutteen sanotaan myös tulevaisuudessa voivan aiheuttaa jopa sotia. Tähänkään Ahopelto ei usko.

– Veden hallinta voi kiihdyttää konflikteja, mutta tutkijoiden mukaan se ei suoraan aiheuta sotia. On halvempaa tehdä vettä merivedestä kuin sotia.

Harjoituksesta pidetään loppupalaute huhtikuun lopussa. Osallistujat olivat kuitenkin heti tilaisuuden lopussa sitä mieltä, että harjoitus kannatti pitää. Tärkeimpänä asiana esiin nousi oikeanlainen tiedottaminen.

– Jos esimerkiksi ihmisiä kehotetaan vain säästämään vettä, moni hamstraa sitä ja vedenkulutukseen tulee piikki, Ahopelto antaa esimerkin huonosta viestinnästä.

Laitilan valmiusharjoituksen järjestelyistä vastasivat Varsinais-Suomen ely-keskus, Lounais-Suomen avi ja Suomen Ympäristökeskus. Lisäksi mukana oli edustajia kuntien lisäksi muun muassa MTK:sta, ProAgriasta, ministeriöstä, ruokavirastosta, Turun Seudun Vedestä ja Laitilan Wirvoitusjuomatehtaalta.

Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion uusimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut