Satakuntaa kehutaan monesti Suomen ruoka-aitaksi. Maakunnassa muun muassa viljellään 20 prosenttia koko maan vihanneksista ja jalostusteollisuus on pitkälle kehittynyttä.
Alueen elintarvikeyrityksissä kuitenkin tiedetään, että kärkisijoilla pysyminen vaatii jatkuvaa kehittymistä. Sen vuoksi Apetit Oyj, HKScan Finland Oy, Mäkitalon Maistuvat Oy ja Nordic Herbs Oy ovat lähteneet yhteistyöhön Pyhäjärvi-instituutin kanssa Green future of Satakunta -hankkeeseen.
Yritysten tarpeista lähteneessä kaksivuotisessa hankkeessa kehitetään kukkakaalin, palkokasvien, salaatin ja yrttien viljelyyn uusia tapoja.
Pyhäjärvi-instituutissa ollaan erittäin mielissään, että alueen kaksi elintarvikejättiä yhdisti voimiaan.
– En tiedä onko meillä koskaan ollut hanketta, jossa on kaksi näin isoa toimijaa mukana. Tähän hankkeeseen kerättiin monen eri yrityksen toiveita, Pyhäjärvi-instituutin kehittämispäällikkö Marko Jori iloitsee.
Apetit halajaa kotimaista kukkakaalia
Vaikka hanke keskittyy kasvinviljelyyn, uskoo HKScan mukana olemisen tukevan yrityksen uutta ruokatalostrategiaa.Toinen suuryritys Apetit toivoo etenkin, että kukkakaali saataisiin jälleen kotimaisen tuotantoon.
– Kotimaisten raaka-aineiden käyttöasteemme on jo nyt erittäin korkea. Kehittämällä kukkakaalin ja palkokasvien tuotantoa saamme käyttöömme entistäkin enemmän kotimaista raaka-ainetta, Apetit Oyj:n toimitusjohtaja Esa Mäki kertoo.
Nykyisellään kukkakaalin tuotanto ei ole kustannustehokasta. Ongelmana on muun muassa koko sadon kypsyminen samaan aikaan.
Ratkaisuksi tutkitaan lajikevalintojen tuomia etuja sekä kukkakaalien esikäsittelyä.
Palkokasveista etenkin kikhernettä voisi viljellä Suomessa enemmän.
Laventelilla kysyntää ulkomailla saakka
Kukkakaalin ja palkokasvien viljelyn tehostamisen lisäksi hankkeessa pilotoidaan kerros- eli vertikaaliviljelyä. Vertikaaliviljelyn etuina ovat muun muassa viljelyn pieni pinta-alatarve ja kasvihuonetuotantoa maltillisemmat lämmityskulut.
Testiviljely käynnistyi tiistaina Köyliössä Novarbo Oy:n testilaitoksella, jossa kasvaa noin 50 000 kappaletta salaatteja.
– 120 päivää kestävän pilotin aikana kerätään monipuolisesti tietoa, etenkin millaista energia- ja vesimäärää salaatin kerrosviljely vaatii, Pyhäjärvi-instituutin toiminnanjohtaja Teija Kirkkala sanoo.
Yrteistä hankkeessa kehitetään laventelin, rosmariinin ja nokkosen peltoviljelyä Suomen olosuhteisiin sopivaksi.
– Nokkoseen liittyy valtavaa potentiaalia elintarvikekäytössä, ja laventelille olisi kysyntää ulkomailla asti, toteaa avomaayrttien viljelyttäjänä ja tukkukauppiaana toimivan euralai- sen Nordic Herbs Oy:n Petri Koivisto.
Hankkeessa on mukana myös 10–15 alueen viljelijää, sillä tutkimuspilotit toteutetaan satakuntalaisilla pelloilla.
Pyhäjärvi-instituutissa uskotaankin, että hankkeen tulokset voivat parhaimmillaan johtaa muun muassa viljelykiertojen monipuolistumiseen, peltomaiden kasvukunnon parantumiseen, viljelijöiden ansaintamahdollisuuksien lisääntymiseen ja jopa kokonaan uusien tuotteiden ja työpaikkojen syntymiseen.
– Ruokaketjun kehittymisellä on aina yllättävän suuria heijastusvaikutuksia aluetalouteen, Jori muistuttaa.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.