Rauman Pitsiviikko ei olisi nimensä mukainen ellei kaupungissa pääsisi tutustumaan pitseihin ja pitsinnypläykseen.
Kattavan läpileikkauksen tästä taidokkaasta käsityömuodosta antavat pitsinäyttelyt ovat levittäytyneet Raumalla kolmeen eri kohteeseen: Rauman museon Vanhalle Raatihuoneelle, Vanhalle kansalaisopistolle ja kaupungintalon henkilöstöravintola Kerttu Pruutmestarskaan.
Näiden lisäksi Marelassa on esillä jo aiemmin avautunut Pitsien aatelia -näyttely.
Vanhalla Raatihuoneella avataan nyt näyttely Pyhän ääreltä – kirkolliseen käyttöön tehtyjä pitsejä.
– Idea kirkollisten pitsiteosten näyttelyyn lähti liikkeelle museon kokoelmissa olevasta alttaritaulusta, joka on ollut tänä vuonna konservaattori Seppo Holman konservoitavana, museointendentti Hanna-Leena Salminen kertoo.
Rauman Pyhän Ristin kirkkoon vuonna 1752 lahjoitettu alttaritaulu siirrettiin huonokuntoisena pois kirkosta jo 1890-luvulla. Siitä lähtien se on ollut piilossa museon kätköissä, lukuun ottamatta vuotta 1940, jolloin se oli viimeksi näyttelyssä.
– Nyt halusimme tuoda taulun ihmisten katseltavaksi ja osaksi kirkollista pitsiä esittelevään näyttelyyn, Salminen toteaa.
Kaikki ei kuitenkaan aina mene käsikirjoituksen mukaan; vanhan raatihuoneen pisinäyttelytilan oviaukko oli niin matala, ettei suurikokoinen alttaritaulu mahtunut siitä sisään. Sen vuoksi taulu on nyt ripustettu raatihuoneen eteisaulan seinälle.
Näyttelytilassa on esillä upeita kirkkotekstiilejä, joissa on käytetty koristeena pitsiä. Osa on peräisin Rauman kirkosta sekä Rauman museosta. Osa taas on saatu lainaksi Suomen ortodoksisesta kirkkomuseosta Kuopiosta.
– Niin ortodoksinen, katolinen kuin protestanttinenkin kirkko ovat käyttäneet pitsejä kirkkotekstiileissään. Pitsien kauneus ja ylellisyys lisäsivät juhlavuutta jumalanpalveluksissa, museon tekstiilikonservaattori Elzbieta Djupsjöbacka kertoo.
Raatihuoneen näyttelyssä voikin ihastella toinen toistaan upeampia kulta- ja hopealangoin nyplättyjä pitsejä sekä hieman vaatimattomampia protestanttisen kirkon käyttämiä valkoisia pellavapitsejä.
– Pitseihin sisältyy runsaasti symboliikkaa. Esimerkiksi nykyäänkin pitseissä paljon käytössä oleva simpukkakuvio kuvaa rakkautta ja syntymää, museoamanuenssi Minna-Liisa Salonsaari tietää.
Vanhan kansalaisopiston ovat pitseillään taas tuttuun tapaan valloittaneet Rauman Nyplääjät ry, joka viettää parhaillaan 70-vuotisjuhlavuottaan.
Näyttelyyn tutustuvat saavat huolellisesti kootusta näyttelystä hyvän käsityksen yhdistyksen pitkästä taipaleesta, joka alkoi vuonna 1948 kymmenen raumalaisen käsityöharrastajan toimesta.
– Ensimmäinen puheenjohtaja oli John Östman, joka johti pitkään yhdistystä. Hänen jälkeensä puheenjohtajina ovat toimineet Anna Palmu, Eeva Hallio, Impi Alanko, Mirja Piiroinen, Kirsi-Marja Siltavuori-Illmer, Hilkka Kuisma, Merja Sundman ja Heli Laine, vuodesta 2013 puheenjohtajan pestiä hoitanut Aila Rismala luettelee.
Rauman Nyplääjät on vuosikymmenten kuluessa ylläpitänyt pitsinnypläystaidon säilymistä Raumalla.Rismalan mukaan siinä työssä yhdistystä ovat tukeneet Rauman kaupunki ja kansalaisopisto, jonka myötävaikutuksella nypläyksen opetusta on pystytty jatkamaan Rauman seudulla.
Rauman Nyplääjien pitsinäyttelyn vanhimmat pitsit ovat 1940-luvulta. Niiden lisäksi Vanhalla kansalaisopistolla voi ihastella yhdistyksen jäsenten valmistamia taidokkaita pitsiteoksia sekä uusia pitsisovelluksia.
Juhlivalla yhdistyksellä on ollut jo 32 vuotta käytössään oma talo Kauppakadulla, jossa toimii pitsimyymälä Pits-Priia.Myös näyttelytilassa Vanhalla kansalaisopistolla on Pitsiviikon ajan tuotemyyntiä.
Pitsikeskus Emelian näyttelyssä henkilöstöravintola Kerttu Pruutmestarskassa on esillä Vuoden 2018 Nyplääjän Pirjo Vännin näyttely Seitinohutta nyplättyä tylliä ja pitsiä sekä Emelia ry:n jäsenen Sirkka Saloman näyttely Kaike(i)lla on aikansa.
Pitsinnypläystä pääkaupunkiseudulla opettava Pirjo Vänni aloitti nypläysharrastuksensa kansalaisopistossa 1980-luvulla.
– Halusin valmistaa kansallispuvun alusta loppuun asti itse, minkä vuoksi minun piti opetella myös nypläämään, Vänni kertoo.
Näyttely on läpileikkaus Vännin nypläysharrastuksesta kuuden parin utista aina äärimmäisen taidokkaisiin, kaikkein hennoimmalla langalla nyplättyihin withof-pitseihin, jotka edustavat Vännin mukaan "extreme-nypläystä".
Vännin tyylilajille vastakohdan tuovat pitsiartesaani Sirkka Saloman paksusta puuvillalangasta nypläämät taideteokset. Niissä on käytetty pitsinnypläystekniikkaa, mutta toteutustavat ovat poikkeuksellisia.
– Minun töissäni rosoisuus ja epätäydellisyys saavat näkyä. Näyttelyni on koottu vuosien saatossa valmistuneista teoksista. Niissä näkyy oman elämäni kokemukset ja koettelemukset, Saloma kertoo.
Pruutmestarskan näyttelyssä on esillä myös muiden Emelia ry:n jäsenten nypläystöitä sekä Lännen Marttojen Isoäidin keittiö -näyttely, jossa pääsee vanhan ajan tunnelmaan.
Pitsinäyttelyt Raumalla
Nyplääjät ry:n 70-vuotisjuhlanäyttely, Vanha kansalaisopisto, Vähäkoulukatu 8. Avoinna: la 20.7. klo 11.30–16, su 21.7. klo 10–16, ma–to klo 10–18, pe klo 10–20, la 27.7. klo 10–16 ja su 28.7. klo 10–14.
Pitsikeskus Emelia ry:n näyttelyt ja Lännen Marttojen näyttely, Henkilöstöravintola Kerttu Pruutmestarska, Kanalinranta 3 kaupungitalon sisäpiha. Avoinna: la 20.7. klo 10–15, su 21.7. klo 10–18, ma–to klo 10–18, pe klo 10–20, la–su klo 10–15.
Pyhän äärellä – kirkolliseen käyttöön tehtyjä pitsejä, Vanha Raatihuone, Kauppakatu 1. Avoinna päivittäin klo 10–17. Pääsymaksuun sisältyvät opastukset su 21.7. ja su 28.7. klo 13.
Pitsien aatelia – raumalaisen nyplätyn pitsin historiaa, Marela, Kauppakatu 24. Avoinna päivittäin klo 10–17. Pääsymaksuun sisältyvät opastukset su 21.7. ja su 28.7. klo 14.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.