Juho Salminen (vas.) ja Aki Äärelä Rauman VPK:sta luovuttivat Rauman museolle vapaapalokunnan vanhan lippukokoelman, jonka vanhin lippu näkyy kuvassa. Ennen varastointia ne päätyvät museon tekstiilikonservaattori Elzbieta Djupsjöbackan tarkastettaviksi. Lippuja on käytetty paraateissa ja juhlissa.
Rauman museon esinevarastossa Isometsäntien teollisuusalueella on hyllymetreittäin esineitä siisteissä pahvilaatikoissa. Varasto on liki täynnä, tekstiilikonservaattori Elzbieta Djupsjöbacka esittelee.
Museon esinekokoelmaan kuuluu yli 37 000 nimikettä. Suurin osa niistä on juuri täällä varastossa, isoimmat esineet ovat varastoituna Kodisjoelle.
– Esillä museon kokoelmasta on noin 1 000–1 500 esinettä, Djupsjöbacka sanoo.
Tyhjääkin hyllytilaa varastossa silti vielä on.
Korona siivosi nurkkia
Kulttuurihistoriallinen museo saa paljon lahjoituksia.
– Yksityishenkilöiltä tulee viikoittain ehdotuksia, korona-aika sai ihmiset siivoamaan nurkkiaan. Ihmiset ottavat yhteyttä museoon, kun eivät halua heittää vanhoja esineitä pois eivätkä tiedä, mitä niille pitäisi tehdä, amanuenssi Noora Jokinen toteaa.
Aika usein museo joutuu sanomaan kiitos ei juuri rajallisten säilytysmahdollisuuksien takia.
Poistojakin tehdään, joskin se on hieman museolle aina hieman hankala asia.
– Niitä tehdään, jos museolla on kaksi samanlaista esinettä tai jos esine on hajoamassa eikä siitä tiedetä mitään. Osa saattaa päätyä myös museon käyttökokoelmaan esimerkiksi Kirstin taloon, Djupsjöbacka kertoo.
Paljon palokuntatavaraa
Tänä vuonna museolle on saanut runsaasti palokuntaan liittyvää esineistöä. Rauman palokunta muuttaa uusiin tiloihin ja museolle on tuotu paljon muun muassa vanhoja viestintävälineitä ja sammutusvälineistöä.
– Vanhimmat esineet ovat 1900-luvun alusta, mutta suurin osa 1960-luvulta, Jokinen kertoo.
Rauman palolaitoksen esineistöä museon kokoelmissa on jo entuudestaan vähän yli 100.
– Tästä osa on kuitenkin Rauman VPK:n esineistöä, sillä se oli ammattipalokunnan edeltäjä ja toimi nykyisen vanhan kaupungintalon tiloissa, josta esineet on 1970-luvulla haettu museon kokoelmiin.
Lippukokoelma museolle
Tällä viikolla myös Rauman VPK teki museolle esinelahjoituksen vanhoista lipuistaan.
– Meillä ei ole vanhojen lippujen arvolle sopivia tiloja, minkä vuoksi halusimme tuoda ne tänne tulevillekin sukupolville säilytettäväksi, Aki Äärelä VPK:sta kertoo.
Lippukokoelma koostuu viidestä lipusta. VPK:n 25-vuotisjuhlalipussa on Rauman vanha vaakuna lehvien ympäröimänä ja vuosiluvut 1879–1904. Lippua on paikkailtu useampaan kertaan, pahin vaurio on alakulmassa.
Vuosi 1879 oli merkityksellinen, sillä tuolloin Suomen suurruhtinaskunnassa alettiin perustaa erilaisia yhdistyksiä, vapaapalokuntia, nuorisoseuroja ja pursiseuroja.
Vapaapalokunnan poikaosaston 50-vuotislipun on suunnitellut Keijo Hyrske. Vihreään ja keltaiseen lippuun on ommeltu kaupungin vaakuna ja teksti poikaosasto. Tanko on normaalia lyhyempi ja sen kärkikoristeena on puinen liekki.
– Rauman WPK:n poikaosasto on tiettävästi Suomen vanhin yhtäjaksoisesti toiminut poikaosasto, Äärelä tietää.
Raumalainen lippukokoelma on mukana myös pelastusalan tulevassa lippukirjassa, jota koostaa museoviraston entinen johtaja Juhani Kostet.
Hieno lisä kokoelmaan
Liput ovat amanuenssi Noora Jokisen mukaan arvokas lisä museon esinekokoelmaan.
–VPK:n toiminta on ollut iso osa Rauman järjestötoimintaa. Museona toivomme, että voimme taata lippujen säilymisen, ja se tietysti on museon tehtäväkin.
Liput päätyvät ennen varastointia tekstiilikonservaattori Djupsjöbackan tarkastettaviksi, pudistettaviksi ja luetteloitaviksi. Varastossa orgaaniset ja epäorgaaniset materiaalit lajitellaan.
– Teen suunnitelman siitä, miten lippuja pitäisi konservoida ja koska. Ainakin kaksi näistä vaatii konservaattoria, hän toteaa.
Museon kokoelmassa on jo entuudestaan yli parikymmentä vanhaa lippua. Ne sijaitsevat tekstiilivarastossa pitkissä pahvilaatikoissa hyllyillä: muun muassa Suomen lippuja eri aikakausilta sekä vanha Venäjän vallan aikainen lippu.
WPK:n lippuja saattaa päätyä myös museon tuleviin näyttelyihin. Marelan seuraava näyttely tosin esittelee hääpukumuotia, mutta Vanhan Raatihuoneen perusnäyttely uusitaan muutaman vuoden sisällä.
– Lippuja voitaisiin käyttää esimerkiksi järjestötoiminnan esittelyyn, amanuenssi Jokinen sanoo.
Myös kultasepänliikkeen esineistöä museon kokoelmiin
Perjantaina Rauman museo vieraili toimintansa lopettaneen kultasepänliike Helkelän tiloissa. Kultaseppämestari Kaarlo W. Helkelän perustama liike toimi Raumalla 86 vuotta. Se lopetti toimintansa vuonna 2021.
Museo pitää liikkeen esineistöä kulttuurihistoriallisesti mielenkiintoisena.
– Rauman museon ydintehtävä on Vanhan Rauman elämän ja perinteen tallentaminen ja liike-elämä on olennainen osa sitä, museointendentti Hanna-Leena Salminen sanoo.
Hän sanoo, että museota kiinnostavat muun muassa liikkeen oman kultasepän tuotannon prototyypit.
– Liike oli olemassa vuosikymmeniä, joten historiallisia kerrostumia varmasti löytyy.
Kaarlo W. Helkelä sai kultasepän oppinsa vielä vanhemmalta yritykseltä, Mantereen kultasepänliikkeeltä. Helkelässä ehti toimia kultaseppiä kolmessa polvessa.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.