Rauman keskusta tulvi heinäkuussa 2018, kun ukkosmyrskyn myötä vettä satoi kymmeniä millimetrejä lyhyessä ajassa eivätkä viemärit vetäneet tarpeeksi nopeasti. Poikkeuksellisissa tilanteissa näin käy, eikä sille voi mitään. Oman haasteensa tuo Kanali: kun merivesi nousee, Kanaliin laskevien sadevesiputkien toiminta vaikeutuu.
Suomeen povattu myrsky tuskin saapuukaan maahan niin ankarana kuin vielä viikonloppuna uumoiltiin.
Rauman seutu oli aiempienkin ennusteiden mukaan säästymässä pahimmalta, mutta maanantaisten tietojen mukaan myrsky jäisikin koko maassa pelättyä lievemmäksi.
Rintaman myötä Suomeen luvattiin koviakin sadekuuroja, eivätkä sellaiset niin tavattomia ole muutenkaan. Erilaiset sään ääri-ilmiöt ovat yleistymässä.
Lieneekin paikallaan myös tänä kesänä kysyä, miten esimerkiksi Rauman kaupunki on varautunut poikkeuksellisen suuriin sademääriin.
Putkien koko ei riitä, ja Kanalikin vaikuttaa
Tiivistetysti vastaus on tämä: aivan poikkeuksellisen suuriin sademääriin ei kaupungin kunnallistekniikan näkökulmasta voi varautua. Tai voisi, jos haluaisi, mutta kustannukset olisivat erittäin suuret.
– Sadevesiputket kun on keskustaan aikanaan rakennettu, ne on mitoitettu tietylle sadannalle tietyllä valumakertoimella tietyn valuma-alueen mukaan. Ne on laskettu siten, että ne vetävät normaalisateen ja vähän reippaammankin sateen hyvin, sanoo Rauman kaupungin kunnallistekniikan johtaja Jaakko Aerila.
Huomionarvoista on lisäksi se, että noiden mitoitusten jälkeen myös keskustassa sijaitsevien kiinteistöjen kattopinta-ala on kasvanut samoin kuin päällystettyjen eli asfaltoitujen alueiden ala. Kumpikin nopeuttaa veden valumista viemäreihin.
– Lisäksi meriveden korkeus vaikuttaa. Usein myrskyjen yhteydessä merivesi nousee. Vesi nousee myös Kanalissa, johon suurin osa keskustan sadevesiputkista purkautuu. Se heikentää huomattavasti hulevesiviemärien toimivuutta, Aerila toteaa.
Poikkeustilanteet on siedettävä
Täysin poikkeuksellisia sademääriä putket eivät vedä.
– Jos haluttaisiin varautua sellaisiin sateisiin, joita nähdään kerran kymmenessä tai kerran viidessäkymmenessä vuodessa, se tarkoittaisi koko keskustan avaamista ja putkien suurentamista. Se maksaisi maltaita, Aerila toteaa.
Niinpä poikkeustilanteet täytyy vain sietää.
– Se täytyy hyväksyä, että pääsääntöisesti homma toimii, ja kun vettä tulee poikkeuksellisen paljon, viemärit eivät vedä. Silloin vesi tulee kaduille.
Pelastuslaitos suurin varautuja
Viimeisin esimerkki tällaisesta tilanteesta on viiden vuoden takaa. Heinäkuun lopulla 2018 Raumalle iski niin voimakas ukkosmyrsky, että keskusta tulvi ja kellarit kastuivat eri puolilla kaupunkia.
Pelastuslaitoksella oli kymmenittäin tehtäviä aina kellareiden tyhjäksi pumppaamisesta kaatuneiden puiden raivaamiseen.
Jaakko Aerila toteaakin, että akuutissa tilanteessa varautuminen koskettaakin eniten pelastuslaitosta.
Alueen päivystävä palomestari Petri Rantala totesi maanantaina tälle viikolle ennakoidun sään osalta, että toistaiseksi lisäresursseja ei ole tarvinnut varata.
– Tiiviisti seuraillaan sääennusteita, Rantala sanoi.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.