Kunnan ja Posivan yhteistyö on sujunut kunnanjohtajan ja kunnanhallituksen puheenjohtajan mielestä erinomaisesti. Kunnan ääni on kuulunut myös valtion suuntaan. Tämän halutaan jatkuvan tulevaisuudessakin. Kuvassa Posivan kapselointi- ja loppusijoituslaitostyömaa parin vuoden takaa.
Eurajoen kunnan ja Posivan suhteeseen ei ole tullut ryppyjä, vaikka sellaisen mielikuvan saattaa saada kunnanhallituksen tuoreesta lausunnosta loppusijoitusta koskevaan käyttölupahakemukseen.
Näin vakuuttavat sekä kunnanjohtaja Vesa Lakaniemi että kunnanhallituksen puheenjohtaja Vesa Jalonen (kesk.).
Sen sijaan kunnassa on vähintään pieni huoli siitä, että sen ääntä ei välttämättä oteta tulevaisuudessa yhtä vakavasti kuin tähän saakka. Sormi osoittaa tässäkin pitkälti valtion suuntaan.
Ei kaatopaikaksi tahdon vastaisesti
Huoli liittyy muun muassa ajatuksiin kansallisesta loppusijoitusratkaisusta. Se tarkoittaisi, että Olkiluoto pysyisi ainoana käytetyn ydinpolttoaineen ja muun korkea-aktiivisen ydinjätteen hautana Suomessa, vaikka ydinvoimaa rakennettaisiin selvästi lisää.
Jalonen sanoo, että asiasta ei saa tulla automaatio.
– Jos olemme kerran antaneet mahdollisuuden luolan rakentamiseen, Eurajoesta ei saisi tulla ydinjätteiden kaatopaikka tahtomme vastaisesti, hän kärjistää.
Lakaniemi on sanoissaan varovaisempi.
– Olemme olleet tyytyväisiä nykyiseen malliin, jossa kunnan mielipide huomioidaan ja näkemyksemme mukaan niin kuuluisi olla tulevaisuudessakin kaiken käytetyn polttoaineen osalta.
Periaatepäätös on "pyhä"
Käytännössä kyse on muun muassa loppusijoitusta koskevasta valtioneuvoston periaatepäätöksestä, johon kunnalla on nykyisin veto-oikeus.
Jos kunta sanoo siinä kohtaa ei, sen yli ei voi kävellä.
Lainsäädäntö on kuitenkin muuttumassa, ja työ- ja elinkeinoministeriössä sekä ydinvoima-alalla on haluja nostaa periaatepäätöksen edellyttämiskynnystä. Tarve liittyy muun muassa pienydinvoimaan eli niin sanottuihin modulaarisiin ydinreaktoreihin (SMR).
Samalla kuntien täysi veto-oikeus on vaarassa haihtua, sillä se perustuu nimenomaan periaatepäätösvaiheeseen.
Maaperäloppusijoitus oli esimerkki
Konkreettinenkin esimerkki kunnan vaikutusmahdollisuuksien kapenemisesta on Jalosen mielestä jo olemassa.
Teollisuuden Voima on aloittamassa ensi vuonna niin sanotun hyvin matala-aktiivisen jätteen loppusijoitusta Olkiluodossa. Kyseessä on maanpinnalle rakennettava eräänlainen kaatopaikka, johon sijoitetaan voimalaitosten jätteiden ohella terveydenhuollon ja teollisuuden vastaavantyyppistä jätettä.
Toiminta vaatii Säteilyturvakeskuksen toimintaluvan ja aluehallintoviraston ympäristöluvan, mutta ei periaatepäätöstä. Siksi kunnalla on ollut vain lausunnonantajan rooli.
Jätteistä puutteelliset tiedot
Eurajoki vaatii, että sillä on painava sanansa sanottavana aina, jos Olkiluotoon halutaan sijoittaa "uutta" eli sellaista jätettä, jota ei ole tarkasti määritelty edellisissä luvissa.
Seikka käy vahvasti ilmi kunnanhallituksen lausunnosta Posivan käyttölupahakemukseen. Kunta ei vielä puolla hakemusta, koska käyttöluvan kattamista jätteistä ei sen mukaan ole riittävän tarkkaa selvitystä.
Lakaniemen mukaan kunnassa ei kuitenkaan ole varsinaisia pelkoja asiaan liittyen. Sen sijaan kyse on hänen mukaansa normaalista kunnan näkemyksen esittämisestä lausuntovaiheessa.
– Ydinvoima ala kehittyy, ja esimerkiksi SMR-voimalat ovat kovassa nosteessa. Niiden käytetty polttoaine on sijoitettava tulevaisuudessa jonnekin.
SMR-voimalat ovat pieniä, modulaarisia ydinreaktoreja. Ne sisällytetään usein yleiseen pienydinvoima-termiin.
Pienydinvoima on iso kysymys
Yksi skenaario on sellainen, jossa loppusijoitukseen myönnettäisiin esimerkiksi uraanitonneihin perustuva lupa. Tällöin kunta ei voisi tietää varmasti, minkä voimalaitoksen tai yhtiön jätteet se suostuisi ottamaan alueelleen.
Toinen vähintään teoreettisena riskinä nähty kuvio liittyy siihen, että esimerkiksi jostakin uutta ydinvoimaa rakentavasta yhtiöstä tulisi Posivan osakas. Kunta ei halua, että Posivalle myönnetty lupa mahdollistaisi sellaisenaan myös uuden osakkaan jätteiden hautaamisen Olkiluotoon.
– Jos esimerkiksi Helen alkaisi rakentaa pienydinreaktoreja Helsinkiin, niin teoriassahan olisi mahdollista, että siitä tulisi loppusijoituksen vuoksi Posivan osakas, Jalonen mainitsee.
Hän korostaa, että kunnalla ei ole tarvetta eikä oikeutta puuttua Posivan osakasjärjestelyihin. Spekulointi liittyy kunnan rooliin ydinjätteiden vastaanottajana ja siihen, millaisia tulevaisuuden kehityskulkuja se näkee mahdollisina.
– Yritämme katsoa tulevaisuuteen. Olemme vastuussa tuleville sukupolville.
Eurajoen kunnanjohtaja Vesa Lakaniemi
Jalonen: Ratkaisu jo alusta saakka
Jalonen katsoo, että uuden ydinvoiman kohdalla yksi toimintatapa on ylitse muiden.
– Siinä loppusijoitusasia on selvä jo silloin, kun uutta voimalaa aletaan rakentaa.
Näin oli esimerkiksi vuonna 2008, kun pöydällä olivat sittemmin vaille valtioneuvoston siunausta jääneet Olkiluodon neljäs ja Loviisan kolmas ydinvoimayksikkö. Yhtiöillä oli kunnan alustava suostumus jätteiden tuomisesta Eurajoelle.
Myönteisen periaatepäätöksen sai nyt jo kaatunut Fennovoima-hanke. Sen kohdalla loppusijoituskysymys oli kokonaan auki, ja Eurajoella oli pelkoja jätteiden tuomisesta kuntaan.
Pahimpana esimerkkinä Jalonen mainitsee yhtiön jo aloittamat esittutkimukset uuden loppusijoituslaitoksen perustamisesta Eurajoelle kuntaa konsultoimatta.
Kunta on hyvin tyytyväinen viestintään
Lausunnossaan kunta nosti esille myös tarpeen ydinjätettä koskevasta tiiviistä tiedottamisesta. Tässäkään kyse ei Jalosen ja Lakaniemen mukaan ole siitä, että asiassa olisi nykyisellään ongelmia.
Sen sijaan erinomaisesti toimivan kulttuurin halutaan myös säilyvän.
– Täytyy muistaa, että nyt myönnettävä käyttölupa on laatuaan ensimmäinen koko maailmassa, Lakaniemi huomauttaa.
– Tällä seutukunnalla tiedetään ydinvoimaan liittyvistä asioista enemmän kuin alueilla, joissa ydinvoimaa ei ole. Syy siihen on Teollisuuden Voiman ja Posivan aktiivinen, vuosikymmeniä jatkunut ja avoin tiedotustapa. Eurajoen kunta on yhteistyöhön erittäin tyytyväinen.
Jalonen on samaa mieltä.
– Olemme saaneet antaa tarvittaessa myös kritiikkiä, ja se on otettu saarella (Olkiluoto) aina vakavasti. Kerromme aina myös kansainvälisille vieraillemme, että Suomessa homma on pelannut. Luottamusta ei voi montaa kertaa menettää.
Juttua muokattu kello 15.35: korjattu otsikosta kirjoitusvirheet.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.