Tämä kuva sen kertoo: Eurajoen samea vesi luikertaa syvälle Selkämereen

Vaikka maa on vielä osin jäässä, näytti fosforikuormitus olleen viikonvaihteessa suurempi kuin tammikuun huippupäivinä.

| Päivitetty

Sunnuntaina otetussa satelliittikuvassa Eurajoen tuomea veden suuri kiintoainekuormitus näkyy erittäin voimakkaana. Anna Soirinsuon mukaan satelliittikuvien aineistoa voidaan mahdollisesti tulevaisuudessa käyttää jokikohtaisen kuormituksen arviointiin.

Kirkas sää ja samaan viikonloppuun osunut virtaamahuippu toivat konkreettisesti näkyviin, miten Eurajoki kuormittaa Selkämerta.

Sunnuntaina otetussa satelliittikuvassa jokisuusta lähtee ruskea vana, joka jatkuu Susikarin ja Kallan saarien länsipuolelle eli avomerelle saakka. Samentunutta vettä virtaa pohjoisenpuoleisen tuulen vuoksimyös Olkiluodon sivuitse Rauman pohjoiseen saaristoon.

– Kuva kertoo erittäin graafisella tavalla, että ravinne- ja kiintoainekuormaa tulee maalta ja etenkin jokiuomia pitkin. Se näkyy erittäin selkeästi, jos sataa runsaasti tai tulee sulamisvesiä, sanoo ylitarkastaja Anna Soirinsuo Varsinais-Suomen ely-keskuksesta.

Roimaa kasvua

Eurajoen virtaama oli viikonvaihteessa erittäin suuri. Automaattimittauksen mukaan vettä virtasi Pappilankoskessa enimmillään jopa noin 50 kuutiometriä sekunnissa, mikä on selvä ajankohdan ennätys.

Suomen ympäristökeskuksen (Syke) ennustemallin mukaan kyseessä oli mahdollisesti koko kevään virtaamahuippu. Niinpä ei ole ihme, että veden mukana kulki myös meressä samentumana näkyvää kiintoainesta.

Vuojoella sijaitsevan automaattisen vedenlaatumittarin mukaan Eurajoen mukana kulkeutui alkuviikolla mereen joitakin kymmeniä tuhansia kiloja kiintoainesta vuorokaudessa. Määrä kasvoi sunnuntaihin mennessä noin 650 000 kiloon vuorokaudessa.

Jokiveden kiintoaines on pääasiassa savea ja muuta maa-ainesta.

Eurajoen voimakas virtaama ja veden sameus näkyivät viikonvaihteessa selvästi myös Irjanteenkoskella.

Yli tonni vuorokaudessa

Mittarin mukaan veden fosforipitoisuus kasvoi viime viikolla alle 50 mikrogrammasta litrassa viikonlopun lähes 290 mikrogrammaan. Vuorokauden aikana fosforia olisi kulkeutunut mereen alkuviikolla noin sata, sunnuntain tietämillä yli 1 100 kiloa vuorokaudessa.

Lukemat ovat kuitenkin laskennallisia, ja niiden pohjana on veden sameus sekä laboratorionäytteiden perusteella tehty muuntoyhtälö. Lisäksi mahdollisia virheellisiä mittaustuloksia ei ole vielä suodatettu pois.

Toisaalta reilun tonnin fosforikuorma on melko lailla linjassa tammikuun puolivälin tienoilla, hyvin leutona jaksona mitattujen huippulukemien kanssa. Tuolloin arvioitiin, että Eurajoki olisi kuljettanut vuorokaudessa noin 800 kiloa fosforia.

Takatalvi jarruttaa

Soirinsuon mukaan Eurajoen koko vuoden fosforikuormitus on pysynyt viime vuodet melko tasaisena. Pitkäaikaisseurannan mukaan fosforikuormitus on karkeasti noin 23 tonnissa.

Jos tonnin vuorokausikuormitus pitää paikkansa, olisi viikonloppuna kertynyt siis peräti viitisen prosenttia koko vuoden keskimääräisestä fosforikuormasta.

– Mutta vuosien välillä on suurta vaihtelua, Soirinsuo huomauttaa.

Roima virtaama olisi viikonloppuna voinut tuottaa vielä ikävämpiä kuormituslukuja, mutta sää saattoi suojata pahimmalta. Maaperä on vielä ainakin osittain jäässä, minkä isäksi säässä on tapahtunut kylmä käänne.

Se vaikuttanee erityisesti tällä viikolla.

– Sade tulee lumena ja koko viikoksi on luvattu pakkaskelejä. Tämä varmaankin hillitsee pahinta huippua, Soirinsuo miettii.

Syken ennustamallin mukaan myös joen virtaama putoaa viimeistään tiistaina viikonlopun 50 kuutiometristä noin puoleen.

Kuormituskäyrä ei näytä laskevan

Laskevaa trendiä ei Eurajoen vuosikuormituksessa ole nähty, koska siihen vaikuttaa kaksi toisiaan kumoavaa tekiää.

Samaan aikaan, kun esimerkiksi puhdistamoilla on saatu leikattua kuormitusta ja maataloudessa on tehty vesiensuojelutoimia, ovat lauhtuneet talvet vääntäneet "vipua" toiseen suuntaan.

Koko Selkämerta ajatellen Kokemäenjoki on aivan toisen kokoluokkansa eli noin 400 fosforitonninsa vuoksi paljon merkittävämpi kuormittaja kuin Eurajoki. Mutta lähimerialueella jälkimmäisen rooli on painava.

– Eurajoki aiheuttaa rannikolla etenkin Eurajoen edustalla suurimman ravinnelisän, Anna Soirinsuo huomauttaa.

Meressä jo oleva sekä jokien tuoma ravinnekuorma toimivat pohjana edessä olevalle, pääosin panssarisiimalevien muodostamalle niin sanotulle kevätkukinnalle.

Vesillä sen huomaa harmaanruskeasta meriveden väristä erityisesti jokisuistojen ulkopuolella silloinkin, kun joki ei tuo runsaasti sameaa vettä.

– Kevätkukinta loppuu, kun ravinteet syödään loppuun.

Se, kuinka paljon meriveteen jää tämän jälkeen fosforia, määrittelee osittain sinileväkesän olosuhteita. Ratkaisevassa roolissa ovat lisäksi kesän säät.

Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion uusimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut