Kuvataiteilija Katariina Mannion perhosparvessa on 60 Amazonin sademetsissä viihtyvää Taivaansiipeä. Perhoset ovat osa Mannion näyttelyä Rauman merimuseon tornissa. Kuva: Juha Sinisalo
Kiehtovin osa Katariina Mannion grafiikkanäyttelyä löytyy merimuseon tornin kierreportaiden yläpäästä: siellä lehahtelee 60:n taivaansiiven parvi. Tasapainoa hakemassa -installaatiossa on puupiirrostekniikalla tehtyjä perhosia Amazonin sademetsistä.– Taivaansiivillä on 75 eri alalajia, vedoksiin olen yhdistänyt kahta erilaista.
Metallinhohtoiset perhoset voi luonnossa nähdä suurina parvina jopa lentokoneesta käsin.
Perhosten tekemisessä taiteilijalla oli melkoinen työ, sillä painetut kuvat ovat molemminpuolisia.
Ne eivät ole myynnissä.
– Nämä olisi hienoa saada vielä jonnekin muualle esille.
Ravintokasvien matkassa
Mannion Jumalten juomaa, Theobroma cacao -näyttelyn muut teokset ovat jatkoa 2019 samassa paikassa esillä olleelle maustekasviaiheiselle näyttelylle
. Nyt Mannio liikkuu Väli- ja Etelä-Amerikan alkuperäiskansojen parissa, ja teoksissa yhdistyvät eksoottiset ravintokasvit ja intiaanikulttuurien veistosten ja esineiden kuvakieli.
Kaikilla kasveilla on oma, kiinnostava historiansa.
– Tosin kiistanalaisimmat, kahvi, puuvilla ja banaani, ovat vielä tekemättä.
Kesänäyttelyssä esillä oleva kaakaokin on siinä rajoilla.
– Kaakaota viljellään nykyään Afrikassa ja viljelyssä käytetään lapsityövoimaa, Mannio toteaa.
Vahvoja makuja
Suklaista juomaa joivat jo muinaiset atsteekit seremonioissaan.
– Tosin kitkerä ja voimakkaan makuinen juoma, jossa oli vaniljaa ja chiliä, on aika kaukana siitä kaakaosta, jonka me tunnemme.
Kämmekkäkasveihin kuuluva vanilja kukkii vain yhtenä päivänä vuodessa.
Syy kuuluisan mausteen kalliiseen hintaan on pölytys: luontaisesti se onnistuu vain pieneltä eteläamerikkalaiselta pölyttäjältä, meliponalta.
– Vaniljan pölytys tehdään edelleen käsin pumpulipuikon kanssa.
Myös hedelmän valmistusprosessi on pitkä, ennen kuin niistä saadaan tankoja, ne fermentoidaan ja kuivataan.
Yksinkertaista kauneutta Solmanum Tuberosum. Perunan kukka.
Potulla on kaunis kukka
Andien ylängöiltä kotoisin olevalla perunallakin on kaunis valkoisen, vaaleanpunaisen tai violetin värinen kukinto.
Niin kaunis, että naiset koristelivat niillä hiuksiaan Ranskan hovissa ennen kuin perunasta tuli ravintoa, Mannio tietää.
Ihmiskunnan veriseen historiaan viittaa punasävyinen Verirahat, jossa on kaakaon kukkia yhdistettynä fragmentteihin atsteekkien historiasta.
– Atsteekkien kulttuuri oli verinen jo itsessään, ja he muun muassa uhrasivat ihmisiä jumalille. Heidän kulttuurinsa tuhoutui sodassa espanjalaisia valloittajia vastaan erityisesti kulkutautien, ruton ja isorokon seurauksena.
Teos Pachamama palaa, Amazon, palaa nykypäivään, se on saanut inspiraationsa Amazonin alueen metsäpaloista.
Pachamama tarkoittaa inkakulttuurissa äiti maata.
Syvällä historiassa
Näyttelytöiden tekeminen on merkinnyt Manniolle uppoutumista kauas historiaan.
– Olen lukenut lukemattomia eri lähteitä, kaivanut tietoa ja ajautunut välillä väärillekin jäljille.
Perhosia ja ananasta on kiittäminen siitä, että meillä on kasvihuoneita. Viktoriaanisen ajan ihmiset olivat ylen kiinnostuneita kaikesta eksoottisesta, ja Brittein saarille kulkeutui muun muassa eläviä perhosia ja kasveja lasilaatikoissa.
Kasvihuoneen edeltäjä, ananashellahuone, kehiteltiin niin ikään Briteissä.
– Ananas oli hyvin himottu hedelmä, josta tuli vaurauden symboli.
Mannio näkee, että maailmanmatkailun juuret ovat nimenomaan tuontikasvien historiassa.
Näyttelyssä voi kasviaiheisia teoksia tarkastellessaan myös nuuhkaista kaakaota ja vaniljaa, joita on lasipurkissa teosten edessä.
Katariina Mannio: Jumalten juomaa, Theobroma cacao Rauman merimuseon tornissa kesän ajan.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.