Autonomisesti liikkuvien laivojen ongelmana on ajankohtainen kyberturvallisuus. Norjalaisen Kongsbergin etäoperointiratkaisuista vastaavan johtajan Anton Westerlundin mukaan autonomisissa laivoissa kyberturvallisuus on kriittinen asia.
– Se on yksi tärkeimmistä osa-alueista. Siihen panostetaan hyvinkin paljon. Se on tiedostettu asia, ja asian eteen tehdään hyvinkin paljon töitä, Westerlund painottaa.
Kyberturvallisuus merkitsee sitä, ettei joku ulkopuolinen voi ottaa laivoja hallintaansa. Autonomisissa autoissa tällaista on jo esiintynyt.
Ilman miehistöä liikkuvien autonomisten laivojen kehittäminen etenee askel askeleelta. Laivoihin tulee koko ajan uusia automaattisia ominaisuuksia, mutta täysin autonomisesti kulkevat alukset liikennöivät maailman merillä aikaisintaan 2030-luvulla.
– Avustavia järjestelmiä tulee laivoihin. Ne ovat osittain jo markkinoilla, ja sitä myötä automatisoinnin taso kasvaa. Kohti autonomisia toimintoja mennään askel askeleelta, Westerlund kertoo.
Kongsbergin Turussa toimiva tuotekehitysyksikön tehtävänä on kehittää maissa tapahtuvaa etäoperointia. Laivojen järjestelmät ja kommunikointijärjestelmät kehitetään eri paikoissa.
VTT SenseWayn autonomisen merenkulun asiantuntija Anu Peippo pitää realistisena sitä, että autonomiset laivat tulisivat liikenteeseen vuoden 2035 paikkeilla.
Peippo huomauttaa, että meriliikenteessä autonomia on helpompi toteuttaa kuin autoliikenteessä, jossa liikenneympäristö on selvästi monimutkaisempi kuin laivaliikenteessä. Merellä toinen alus voidaan havaita parhaassa tapauksessa tunteja ennen kohtaamista.
Automaation lisääminen ensimmäinen askel
Ensimmäinen askel kohti autonomisia aluksia kohti on automaation lisääminen. Sitten tulevat miehistöltään supistetut laivat etäohjausominaisuuksiin. Sen jälkeen miehitettömiä aluksia ohjataan maista käsin etänä, ja lopuksi päästään laivoihin, jotka kulkevat täysin autonomisesti.
Suomen Varustamojen ympäristöstä ja teknologiasta vastaava johtaja Sinikka Hartonen kertoo, että tällä hetkellä keskitytään automaation lisäämiseen.
– Etäohjaus voi olla useampien vuosien päässä, mutta se ei ole tällä hetkellä missään nimessä ensisijainen tavoite. Nyt lisätään automaatiota askeltaen, hän sanoo.
Hänen mukaansa lähivuosien kehitystarve on saada teknologia hyödyntämään päätöksentekoa aluksella. Sen rinnalla kehitetään yhteydenpitoa siten, että maissa voidaan tehdä enemmän aluksen turvallisen kulun tukemiseksi.
Ensimmäinen kokeilu Paraisilta Nauvoon
Etäohjattavat tai täysin autonomiset laivat tulevat ensin lyhyille matkoille valtioiden omille aluevesille. Siitä on pitkä matka valtamerilaivoihin. Westerlund kertoo, ettei kansainväliseen liikenteeseen ei ole edes sääntöjä.
Laivateknologiaa kehittävä Rolls Royce ja Suomen valtion omistama Finferries tekivät maailman ensimmäisen autonomisen laivamatkan Paraisilta Nauvoon vuonna 2018. Paluumatka sujui etäohjauksessa.
Turun tuotekehityskeskus oli aiemmin Rolls Roycen omistuksessa.
Westerlundin mukaan Norjassa on tällä hetkellä meneillään kaksi eri hanketta. Niistä toinen, Yara Birkeland -niminen alus, luovutettiin tilaajalle marraskuussa.
VTT SenseWayn Peippo kertoo puolestaan, että Etelä-Korea ja Japani ovat ilmoittaneet satsaavansa huomattavan summan autonomian kehitystyöhön.
– Heillä on käsitys siitä, että parinkymmenen vuoden sisällä iso osa laivoista olisi jo autonomisia, Peippo sanoo.
Finnlines haluaa pitää miehistöt mukana
Finnlines-varustamon talous- ja rahoitusjohtaja Tom Pippingsköld kertoo, että yhtiö seuraa luonnollisesti autonomisten alusten kehitystä, tutkimusta ja sitä, miten meriturvallisuutta hoidettaisiin autonomisessa alusliikenteessä.
– On hyvin vaikeaa sanoa, miten kehitys etenee tulevaisuudessa, mutta haluamme kuitenkin tuoda esille, että autonominen alusliikenne ei tarkoita miehittämätöntä alusliikennettä eikä miehittämättömiä aluksia, Pippingsköld kertoo sähköpostitse.
Hänen mukaansa Finnlines näkee autonomisten alusten tutkimuksen kuitenkin yhtenä tärkeänä meriliikenteenohjauksen turvallisuutta tukevana osa-alueena. Autonomisten alusten tutkimukseen liittyvällä viranomaisten yhteistyöllä on suuri ja oleellinen merkitys tulevaisuuden kehityksen kannalta.
Pippingsköldin mukaan alusliikenteen ohjauksen turvallisuutta on kasvatettu vuosikymmenten aikana erilaisten viranomaisten järjestelmien ja ohjeiden sekä sääntelyn avulla. Sitä tukee alusten teknologian, navigaatioautomatiikan ja digitalisaation kehittäminen.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.