"Suunta kohti biitsiä, ei mikään oo niin siistiä".
Jotenkin näin räppäsi joukko oppilaita yllätysnumerossaan, kun Koveron koulussa vietettiin kevätjuhlaa. Vaikka juhlassa oli myös haikeita hetkiä, se ei näkynyt laulu- ja soittoesitysten, näytelmien ja taikatemppujen vallatessa esiintymislavan.
Lauantaina vietettiin 112-vuotiaan kyläkoulun historian viimeisiä kevätjuhlia. Tammikuussa tuli tieto, että kyläkoulu lopetetaan ja kevätlukukausi 2019 on koulun viimeinen.
Kun juhla oli ohi, osa opettajista, henkilökunnasta ja vanhemmista halasi toisiaan. Lapset odottivat jo malttamattomina kotiin pääsyä ja viilettivät uusien reppujensa kanssa koulun pihalla.
Mutta vielä hetkeksi rauhoituttiin ja asetuttiin koulun portaille yhteiseen potrettiin. 22 oppilasta, kaksi opettajaa ja koulunkäyntiohjaaja. Rehtori Noora Vesterinen on myös viiden muun koulun rehtori.
– Tulkaas nyt kaikki oven sulkemiskuvaan, kuului kehotus.
Kun ovi oli suljettu, lapset tarttuivat liituihin ja ryhtyivät piirtämään sementtitasolle.
R.I.P Kovero, t. Juho, kirjoitti Juho Jokela.
Laitilan kaupunginvaltuusto päätti tammikuun lopussa lakkauttaa Koveron koulun. Lakkauttamisen arvioitiin tuovan 150 000 euron säästöt.
"On tämä vähän outoa"
Kuudesluokkalaiset Marissa Valtonen ja Maija Tiihonen olivat surullisia koulunsa lopettamisesta, siitäkin huolimatta, että yläasteen aloittavat tytöt joka tapauksessa siirtyvät uuteen kouluun.
Heitä harmitti paitsi koulun myös pienempien lasten takia.
– Harmittaa, että koulu loppuu, me ollaan oltu niin tiivis porukka, Marissa ja Maija pohtivat.
– Vähän outoa, tiivisti Maija ajatuksensa.
He jatkavat opintojaan Varppeen yläasteella. Kaverukset pääsevät samaan kouluun vaikkakaan eivät samalle luokalle.
Koko katras samaan kouluun
Kevätjuhlaa seurasi myös Maissi Hällynen sylissään 2-vuotias Wilhelm. Hällysellä on viisi lasta, joista kolme käy Koveron koulua.
– Kuusivuotias Viljo olisi tullut tähän kouluun ensi syksynä. Fiilikset on nyt tosi huonot, olisi haluttu koko katras samaan kouluun, Hällynen toteaa.
Hällynen on itse käynyt kyläkoulun Kokemäellä. Hän arvostaa sitä, että kyläkoulussa lapset saavat yksilöllistä huomiota. Myös opetus on hänen mielestään monipuolisempaa kuin isoissa kouluissa.
– Koveron koulussa on lisäksi panostettu musiikkiin, se on hieno asia.
Tulevaisuus on vielä avoin, mutta yhden asian Maissi Hällynen tietää:
– Haluan laittaa lapseni kyläkouluun, vaikka se vaatisikin vähän enemmän vaivannäköä.
Takana surullisia aikoja
Rehtorin juhlapuheessa korostui tulevaisuus. Noora Vesterinen kehotti miettimään, mitä vanhasta haluaa säilyttää ja uudesta ottaa vastaan.
– Oppii itsestään. Se on kiehtovaa ja virkistävää. Se saa olla myös haikeaa ja vaikeaa, ja sekin on ihan ok.
– Hyviä muistoja kannattaa vaalia samalla, kun katselee luottavaisesti tulevaisuuteen.
Juhlassa ja juhlan jälkeen Vesterinen kiitti oppilaita.
– Tunteet olivat pinnassa etenkin silloin, kun koulun tulevaisuus oli epävarma. Silloin oli suruakin. Koko kevään ajan lapset ovat kuitenkin keskittyneet siihen, mihin heidän pitääkin eli opiskeluun.
Kevätjuhlan jälkeen alkaa koulun tyhjennys. Koulu on saatava täysin tyhjäksi, mikä on iso urakka. Lopuksi ne tavarat, jotka eivät löytäneet paikkaansa muista kouluista, myydään nettihuutokaupalla.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.