Kymmenen litran ämpärit vääntyivät kuormasta hieman mutkalle, kun sanka vaihtui ketjussa kädestä toiseen. Ketjun päässä oli Toni Randén, joka kippasi ämpärillisen kiviä Raumanjoen pohjalle niin, että vesi loiskui. Hölmöläisen hommilta näyttänyt toiminta liittyi Raumanjoen kunnostukseen taimenen kutuympäristöksi.– Tässä on yksi hyvä soraikko Pajasillan lähellä. Sitten on seitsemäntoista soraikkoa, jotka on vakavassa alennustilassa. Niitä nyt kunnostimme viikonlopun aikana, Vaelluskala ry:n vaelluskala-asiantuntija Henrik Kettunen sanoo.
Inspiraatiota on haettu Gotlannin puroista
Raumanjokeen on viime vuosina noussut yksi tai muutama emokala, mutta kaupunkipurossa olisi Kettusen mukaan potentiaalia paljon parempaan.
Hän vertasi Raumanjokea Ruotsin Gotlannissa oleviin puroihin, joista Vaelluskala ry on napannut paljon inspiraatiotakin.Ruotsalaiset ovat nimittäin kunnostaneet Ruotsin suurimman saaren merivaelluskaloille optimaaliseksi.
– Siellä on tällaisia puroja noin 25–30. Siellä voi yhdessä purossa alle kilometrin matkallekin nousta kaikkiaan 200–300 merikalaa.
– Jos täällä on nähty nyt joitain kaloja, niin ylösnousevien emojen määrä voi nousta jatkossa huomattavasti, Kettunen maalaili.
Kaltevuuksia ymmärretään Ruotsissa ja Tanskassa
Vaelluskala-asiantuntija perusteli näkemyksensä niin, että puron soraikkojen kunnostuksen pitää palvella taimenen kutua.
Hänen mukaansa Suomessa on viimeisen viiden vuoden aikana tehty paljon purojen kunnostustöitä, mutta laihoin tuloksin.
Kettusen mukaan Ruotsissa ja Tanskassa keskitytään tarkemmin määrittelemään puron soraikkojen kaltevuutta.
– Aiemmin Suomessa on selvitetty virtauksen nopeutta ja se määritellään aina alimman virtaaman hetkellä. Mutta tulvaolosuhteet määrittelevät sorakon toimivuuden.
Kettunen näkee, että vain alimman virtauksen nopeudella tehty kunnostus on kuin sokkona tehty kunnostus.
– Pari vuotta menee, niin tulvilla puolet sorakosta on huuhtoutunut pois, toinen puoli pahasti hiekottunut. Kaltevuuksien ymmärtäminen tuo lisää osumatarkkuutta.
Kunnostus voi vaikuttaa pienpoikasten määrään
Vaelluskala ry yhdessä Rauman kaupungin ja noin kymmenen vapaaehtoisen kanssa sai viikonlopun aikana ajettua kymmenisen kuutiota kiviä Raumanjoen pohjalle.
Vaikka poikastuotantoon vaikuttavat monet seikat kuten veden laatutekijät sekä emokalojen määrä, niin kunnostuksella on paljon merkitystä.
Hiekkainen ja virtauksiltaan vääränlainen soraikko voi aiheuttaa kuoleman yli 90 prosentille mätijyviä.
– Puhdas soraikko, jossa virtaus on kunnossa, niin siellä mätivaiheen kuolleisuus on alle 10 prosenttia. Siinä on se haitari, johon tällaisella kunnostuksella voi vaikuttaa.
Kun pienpoikasia syntyy paljon, niin niillä loppuu nopeasti tila ja ravinto syntymäpurossa. Silloin niiden on lähdettävä merivaellukselle.
Henrik Kettusen mukaan Raumanjoen kaltaisten purojen vaaliminen on tärkeää ihan jo luonnonsuojeluarvojen ja vedenlaadun vuoksi.
– Kala on tässä indikaattorilaji. Yhdistyksemme näkökulmasta elvytämme vaelluskalan elinympäristöä. Ei auta suojella taimenta, jos ei osaa suojella sen ympäristöä ja lisääntymisalueita.
Video: Toni Randén
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.