Telakka-alueen ja Vähä Järviluodon (vas.) välinen tie on jo ajokunnossa, mutta päättyy kymmenisen metriä ennen saaren rantaa. Tien jatkaminen edellyttäisi merimetsojen ja harmaahaikaroiden pesäpuiden kaatamista. KUVA: Juha Sinisalo
Merimetso pysäytti pengertien rakentamisen telakalta Järviluotoihin, uutisoitiin alkuviikolla.
Oikeusmurha. Järjetöntä. Hämmästyttävää. En olisi uskonut tätä näkeväni. Elinvoimainen laji estää kaupungin kehittymisen.Muun muassa tällaisia kommentteja kuultiin päättäjiltä ja kansalaisilta.
Onko tässä koko kuva? Tuliko töiden esteeksi todella merimetso, vai haukutaanko väärää puuta? Avasimme tapaukset juridiset solmut ja väänsimme ne uudelleen rautalangasta.
1 Jos rakentamiseen on laivoimainen lupa, eikö sen pitäisi oikeuttaa töihin, kunhan luvan ehtoja noudatetaan?
Lainvoimaisenkin luvan käytössä on otettava huomioon voimassaoleva lainsäädäntö ja muuttuneet olosuhteet. Lupa ei oikeuta esimerkiksi lakien rikkomiseen.
Lintujen pesimätilanne Järviluodoilla muuttui merkittävästi vesiluvan myöntämisen jälkeen. Harmaahaikarayhdyskunta kasvoi ja saarille asettui pesimään myös iso merimetsoyhdyskunta.
Ely-keskuksen ja hallinto-oikeuden mukaan vesiluvan mukaisten töiden toteutuksella rikottaisiin luonnonsuojelulakia ja lintudirektiiviä.
2 Minkä lain nojalla töiden jatkaminen kiellettiin?
Luonnonsuojelulain. Pykälä 39 kieltää rauhoitettujen lintujen pesinnän tahallisen häirinnän sekä pesien hävittämisen tai siirtämisen.
Pykälä 57 puolestaan edellyttää ely-keskusta keskeyttämään sellaisen toiminnan, josta aiheutuisi luonnonsuojelulain vastaisia vaikutuksia.
3 Jos pesäpuihin ei kosketa eikä lintuja hätyytetä, niin miten voidaan soveltaa tahallista häirintää koskevaa lakipykälää?
Aiemmissa oikeustapauksissa on katsottu, että tahalliseksi häirinnäksi voidaan katsoa myös tarkoituksellinen toiminta, joka ennalta arvioiden vaikuttaa rauhoitettuun lajiin haitallisesti.
Siksi tien rakentamisenkin aiheuttamaa haittaa voidaan hallinto-oikeuden mukaan pitää pesivien lintujen tahallisena häiritsemisenä.
4 Mistä tiedetään, että lintujen pesintä ylipäätään häiriintyy rakennustöistä?
Pesimäaikaisen häirinnän arvioinnissa on noudatettava varovaisuusperiaatetta. Häirinnän vaikutusta ei voi tunnistaa tarkasti tai testata etukäteen tapauskohtaisesti.
Eri lajeilla saattaa olla erilainen kynnys esimerkiksi pesän hylkäämiseen häirinnän takia. Myös yksilöllisiä eroja on.
Ely-keskuksen arvion mukaan merimetsoilla ja harmaahaikaroilla häirinnälle herkkä pesimävaihe alkaa huhtikuussa. Esimerkiksi maaliskuinen häiriöherkkyys ei keskuksen mukaan kerro siitä, miten lajit reagoivat häirintään pesimäkauden aikana.
5 Antoiko ely joitakin vaihtoehtoja töiden keskeyttämiselle, esimerkiksi ajankohdan siirtämistä?
Ely-keskus ei kieltänyt koko hanketta, vaan sellaisten rakennustöiden jatkamisen, joista aiheutuu luonnonsuojelulain vastaisia vaikutuksia. Keskus esitti satamalle ja kaupungille, että työn toteuttamista suunniteltaisiin uudelleen niin, että hankkeesta ei aiheutuisi laissa kiellettyä toimenpiteitä ja vaikutuksia.
Erityisen ongelmallinen on tien vetäminen Vähä Järviluodon kautta, jolloin pesäpuita pitäisi kaataa ja kalliota louhia.
Sataman mukaan tielle on suunniteltu reitti saaren eteläpuolelta Iso Järviluodon läjitysaltaalle. Se edellyttäisi kuitenkin uutta vesilupaa ja mahdollisesti vuosikausien prosessia.
Lisäksi merimetsoyhdyskunta pesii yhä selvemmin myös Iso Järviluodon länsiosassa, mikä rajoittaa rakennustöitä saaressa.
Vähä ja Iso Järviluodoissa pesii niin suuri merimetso- kuin harmaahaikarayhdyskuntakin. Niiden vakituiset pesäpuut ovat rauhoitettuja myös pesimäajan ulkopuolella. KUVA: Juha Sinisalo
6 Lupaa poiketa lintujen rauhoitusmääräyksistä töiden aiheuttaman häiriön vuoksi ei ole haettu. Miksi ei? Olisiko lupa myönnetty?
Poikkeusluvan myöntämisen perustet on säädelty tarkkaan lintudirektiivissä.
Poikkeaminen voidaan myöntää muun muassa kansanterveyden, yleisen turvallisuuden, kalavesille ja vesistöille aiheutuvan vakavan vahingon estämiseksi tai kasviston suojelemiseksi.
Satamarakentaminen tai muu infrastruktuurin kehittäminen ei siis sellaisenaan ole direktiivin mukainen peruste poikkeusluvan myöntämiselle.
Tämä oli myös sataman ja kaupungin tiedossa. Niiden tulkinta oli se, että linnut väistävät luvanmukaista rakentamista niin, ettei kyse ole häirinnästä. Hallinto-oikeudelle jätettyä valitustakin perusteltiin sillä, ettei töistä aiheudu häiriötä pesinnöille. Väitteeltä olisi pudonnut pohja, jos poikkeamislupaa olisi edes haettu.
7 Entä lupaa lintujen häätämiseen jollakin muulla perusteella?
Satama ja kaupunki arvioivat, että merimetsojen aiheuttamaa haittaa esimerkiksi kalataloudelle ei ole pystytty todistamaan niin selvästi, että poikkeuslupaa häätämiseen olisi myönnetty.
Lisäksi poikkeuksen hakeminen olisi heikentänyt tilannetta hallinto-oikeudessa (kts. kohta 7).
Merimetsot eivät myöskään ole sataman ja kaupungin näkökulmasta ainoa rakentamista hankaloittava laji (kts. kohta 9).
8 Ovatko tulppana nimenomaan merimetsot?
Eivät. Työt tulee ely-keskuksen mukaan toteuttaa niin, ettei niillä häiritä minkään rauhoitettujen lintujen pesintää.
Myös rauhoittamattomat lajit ovat pesimäaikana rauhoitettuja. Mikäli saarissa pesii muita lintulajeja, myös niiden pesinnän häirintä on kielletty.
Pesimäaikaisen häirinnän arvioinnissa on noudatettava varovaisuusperiaatetta. Merimetsot ja harmaahaikarat käyttävät vuodesta toiseen samoja pesiä, minkä vuoksi pesäpaikat nauttivat suojaa myös pesimäkauden ulkopuolella.
Ely-keskuksen vuonna 2019 tekemän arvion mukaan esimerkiksi Järviluotojen harmaahaikarahdyskunta oli kooltaan ja pesintähistorialtaan niin merkittävä, että pesäpuiden kaataminen pesintäajan ulkopuolellakaan ei olisi ollut sallittua.
9 Miksi KHO:n odotetaan ratkaisevan toisin?
Hallinto-oikeuden päätös syntyi äänestyksen jälkeen. Se lisää kaupungin ja sataman toiveikkuutta saada päätös, joka kumoaa ely-keskuksen asettaman kiellon.
Yhtenä mahdollisuutena on esitetty vetoamista siihen, ettei rakentaminen voi häiritä lintuja, koska aivan vieressä olevan sataman toimintakaan ei sitä tee.
Lopulliset valitusperusteet selviävät myöhemmin, kun valitus korkeimpaan hallinto-oikeuteen (KHO) on valmis.
10 Jos valituslupaa ei tule tai valitus kaatuu, onko vielä jokin väylä katsomatta?
Muita mahdollisia valitusväyliä ei ole vielä selvitetty. EU:sta reittiä ei löytyne, sillä unioni ei voi kieltää Suomea tulkitsemasta lintudirektiiviä kirjaimellisesti.
Lähteet: Varsinais-Suomen ely-keskuksen ylitarkastaja Salli Uljas, Rauman ympäristönsuojelupäällikkö Juha Hyvärinen, Rauman Satama Oy:n toimitusjohtaja Hannu Asumalahti ja tekninen johtaja Timo Metsäkallas sekä Rauman ympäristö- ja lupalautakunnan puheenjohtaja Otso Huuska (kok.). Lähteenä on käytetty myös Turun hallinto-oikeuden sekä ely-keskuksen päätöksiä.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.