Pyhäinpäivänä omaiset vievät edesmenneiden läheistensä haudoille kynttilöitä, seppeleitä ja kukkia. Aiemmin pyhäinmiestenpäivänä tunnettu juhlapyhä on monille hiljainen ja harras.
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon nettisivujen mukaan pyhäinpäivän juuret ulottuvat ensimmäisille kristillisille vuosisadoille. Suomessa haudoilla käynti pyhäinpäivänä yleistyi Suomessa toisen maailmansodan jälkeen.
– Tämä on minulle ollut aina traditio tuoda pyhäinpäivänä kynttilä haudalle. Myös kotona sytytän kynttilän ja mietin minulle rakkaita ihmisiä, jotka ovat jo siirtyneet rajan toiselle puolelle, Milli Kalevo kertoi Vanhalla hautausmaalla.
Hän sytytti yhdessä Aino Saarisen kanssa kynttilän muualle haudattujen muistelupaikalle. He pohtivat, että hautausmaalle olisi voinut tulla vieläkin pimeämmällä ihastelemaan kynttilöiden kauneutta.
Kalevo muistuttaa, miten pyhäinpäivän viettoon on viime vuosina sekoittunut entistä enemmän amerikkalainen pyhäinpäivän aatto halloween. Hänen mielestään nuoremmat kokevat halloweenin enemmän omakseen.
– Ehkä töissä sen huomaa parhaiten, miten halloween tuo sellaista hassuttelua ja iloisuutta, Kalevo pohtii.
– Minun mielestä halloween voisi olla jonain muuna päivänä. Tämä on sellainen hiljentymisen päivä. Aina se ei ole samana päivänä ollutkaan, Saarinen sanoo.
Suomessa pyhäinpäivää vietetään 31.10. ja 6.11. välisenä lauantaina. Esimerkiksi ensi vuonna pyhäinpäivä on 6. marraskuuta, kun taas halloweenia vietetään Yhdysvalloissa jo sunnuntaina 31. lokakuuta.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.