Julkisissa tiloissa tapahtuva huumeidenkäyttö Raumalla ei liene saman mittakaavan pulma kuin esimerkiksi Helsingissä, mutta täälläkin sitä tapahtuu. Suonensisäisesti käytettävät huumeet ovat ongelma, johon iso osa Rauman päihdeklinikan asiakkaista hakee apua. Kuvituskuva.
Niin sanotut huumeiden käyttöhuoneet ovat hallinneet otsikoita viimeistään sen jälkeen, kun niiden kokeilemista ehdottava kansalaisaloite sai tämän viikon alussa 50 000 kannatusilmoitusta täyteen.
Se tarkoittaa, että aloite etenee eduskuntaan.
Tiivistetysti kyse on Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n määritelmän mukaan tiloista, joissa huumeiden käyttäjät voivat käyttää laittomia päihteitä terveydenhuollon työntekijän valvonnassa.
Niiden ensisijainen tavoite on vähentää kuolleisuutta ja sairastuvuutta tarjoamalla pistämiseen turvallisempi ympäristö. Lisäksi niiden katsotaan tarjoavan mahdollisuus kohdata vaikeasti tavoitettavia huumeidenkäyttäjiä ja vähentää käyttöä ja siitä syntyvää jätettä julkisissa tiloissa.
Vaan mitä asiasta ollaan mieltä Raumalla?
Kysyimme asiaa niin Rauman päihdeklinikalta kuin raumalaiskansanedustajilta Kristiina Saloselta (sd.) ja Matias Marttiselta (kok.)
Isoissa kaupungeissa kokeilemisen arvoista
Rauman päihdeklinikan vastaava hoitaja Pauliina Parpo koosti yhteen klinikan henkilökunnan ajatuksia aiheesta ja toimitti ne sähköpostitse.
– Valvotut käyttöhuoneet ovat mahdollisesti kokeilemisen arvoinen asia isoissa kaupungeissa, missä on paljon asunnottomia ja sen myötä runsaasti suonensisäisten huumeiden käyttöä julkisilla paikoilla, päihdeklinikan vastauksessa todetaan.
Kaupunkiympäristökin hyötyisi: käyttövälineitä, kuten neuloja, ei löytyisi esimerkiksi puistoista.
– Toisaalta käyttöhuoneisiin liittyy myös isoja pohdittavia asioita, esimerkiksi niiden sijoittelu tai se, miten niissä toimitaan alaikäisten kohdalla.
Suonensisäiset huumeet ongelma Raumallakin
Iso osa asiakkaista hakeutuu Rauman päihdeklinikalle nimenomaan suonensisäisesti käytettyjen huumeiden vuoksi.
Pistämällä käytettäviin huumeisiin liittyy tautiriski: esimerkiksi hepatiitti voi levitä likaisten neulojen kautta. Pistämiseen liittyvät tulehdukselliset tauditkin voivat lisääntyä.
Päihdeklinikka kiittääkin Toivontalolla toimivaa neulanvaihtopiste Vinkkiä, joka tekee omalta osaltaan töitä hygieenisempien käyttövälineiden eteen.
– Vinkistä on mahdollista vaihtaa tai saada puhtaita pistosvälineitä, ja se tekee tässä ansiokasta työtä.
Salonen: "Vaatisi useampia lainsäädäntömuutoksia"
Kansanedustajat ovat asian kannalta relevantteja henkilöitä, sillä käyttöhuoneet mahdollistavasta lainsäädännöstä päättäisi nimenomaan eduskunta.
Kristiina Salonen kiinnittää tosin huomiota siihen, että aloitteessa ilmaistun kansalaisten tahdon muuttaminen lainsäädännöksi ei ole aivan suoraviivainen prosessi.
– Vaikka tästä asiasta olisi poliittinen yksimielisyyskin, se olisi silti haasteellista, sillä käyttöhuoneet vaatisivat useampia lainsäädäntömuutoksia, Salonen sanoo.
Lomaltaan tavoitettu kansanedustaja toteaa, että hänen kantansa asiaan ei ole vielä täysin jäsentynyt.
– Ehdottoman kielteisesti en asiaan suhtaudu, koska siinä on monia hyviä puolia. Yleinen turvallisuus voisi lisääntyä, samoin kuin toivo siitä, että yhä enemmän ihmisiä saataisiin pois huumekierteestä, Salonen sanoo.
Toisaalta Salonen myöntää, että ajatus siitä, että käyttöhuoneissa opetettaisiin turvallisempaa käyttöä, tuntuu hänestä vieraalta.
– Siitä saattaa tulla sellainen olo, että huumeiden käyttöä mahdollistetaan, vaikka siitä pitäisi nimenomaan pyrkiä eroon.
Marttinen: kokeilusta voisi saada hyödyllistä tietoa
Kokoomuksen Matias Marttinen ei hänkään ota vielä tässä vaiheessa selvää kyllä- tai ei-kantaa huumeiden käyttöhuoneisiin.
Ensisijaisesti hän toivoo, että asian eri puolet selvitetään eduskunnassa mahdollisimman seikkaperäisesti. Suomalaisen huumausainelainsäädännön höllentämistä Marttinen ei kannata.
– Kun asian käsittely alkaa, toivon sosiaali- ja terveysvaliokunnan käyvän tarkasti läpi, millaista tietoa muualta Euroopasta on saatu tästä asiasta ja selvittävän, voitaisiinko Suomessa tehdä jonkinlainen lainkäyttökokeilu, Marttinen sanoo.
Kokeilu voisi koskea esimerkiksi Helsinkiä tai laajemmin pääkaupunkiseutua. Helsinki onkin esittänyt aiemmin STM:lle erillislain säätämistä, jotta valvottua pistotilaa voitaisiin kaupungissa kokeilla.
– Kokeilusta saataisiin tietoa siitä, onko käyttöhuoneilla vaikutusta yliannostusten määrään tai myrkytyskuolemiin, tai onko niiden avulla saatu huumeidenkäyttäjiä hoitoon.
Juuri käyttäjien saaminen palveluiden äärelle olisi Marttisesta ensiarvoisen tärkeää. Jo nykytilanteessa ongelmien ennaltaehkäisyyn pitäisi panostaa enemmän.
– Meillä on edelleen isoja puutteita palveluissa ja siinä, miten huumeongelmaiset pääsevät niiden piiriin. Luvut ovat hurjia, mikä kertoo siitä, että Suomi on epäonnistunut auttamaan näitä ihmisiä.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.