Erikoissairaanhoidon palveluiden siirtymisestä Rauman kaupungilta Satakunnan sairaanhoitopiirille on puhuttu julkisuudessa siitä asti, kun Vahva ja vakaa Rauma (VVR) -säästöohjelman luonnoksessa siitä elokussa mainittiin.
Nyt äänensä haluaa kuuluviin myös henkilöstö. Lastentautien erikoislääkäri Niina Koivisto piti keskiviikkoiltana kaupunginvaltuutetuille infotilaisuuden, jossa hän esitteli keräämäänsä tietoa päättäjille päätöksenteon pohjaksi.
Paikalle Rauman sairaalan tiloihin tulivat valtuutetuista Tapio Ailasmaa (vas.), Jouni Lehto (vas.), Sirpa Viitanen (sd.), Juha Viitala (sd.) ja Mirja Ylijoki (sd.). Ylijoki on Rauman sote-valiokunnan puheenjohtaja ja myös Viitala ja Lehto kuuluvat sote-valiokuntaan.
Laskelmia ei ole olemassa
Lasten ja nuorten poliklinikalla työskentelevän Niina Koiviston mukaan siirtoa sairaanhoitopiirille on valmisteltu työntekijöiden mielipidettä kysymättä.
– Esimerkiksi Marja-Leena Alho (johtava ylilääkäri) ja Satu Helin (sosiaali- ja terveyspalveluiden toimialajohtaja) eivät ole edes käyneet poliklinikallamme katsomassa, mitä toimintamme oikeasti on. Henkilöstöllä olisi myös paljon kehitysideoita siitä, mistä säästöjä saataisiin, Koivisto sanoo.
Koivisto kritisoi erityisesti sitä, että tarkkoja laskelmia palveluiden siirtämisen vaikutuksesta ei ole tehty.
– Saimme lasten ja nuorten poliklinikan ylilääkäri Maarit Haapalehto-Ikosen kanssa audienssin Marja-Leena Alhon luokse. Kysyin suoraan, onko laskelmia tehty, ja hän vastasi että ei ole.
Henkilöstölle on kerrottu samaa viestiä.
– Tänä syksynä oli erikoissairaanhoidon henkilöstölle tiedotustilaisuus, jossa Satu Helin kertoi, ettei voida osoittaa siirron tuovan säästöjä, Koivisto sanoo.
Samassa yhteydessä henkilöstölle kerrottiin myös palveluiden liikkeenluovutuksen päivämäärä, 1.7.2020. Henkilöstöä oli myös neuvottu kertomaan asiakkaille ja potilaille, että Raumalla palvelut säilyvät ennallaan siirrosta huolimatta.
"Jotain muuta kuin säästöohjelma"
Koivisto vetosi paikalle tulleisiin poliitikkoihin vaatimaan tietoa päätöksenteon tueksi.
– Keskittykää asioihin, vaatikaa laskelmia. Jos siirrosta seuraa parempaa palvelua ja vähemmän kuluja, päättäkää siirtää. Jos säästöjä ei tule, miettikää mikä on parasta. Jos siitä seuraa huonompaa hoitoa ja enemmän kuluja, ja siirto toteutuu silti, niin sitten minä itken, hän latasi.
Sote-valiokunnan puheenjohtaja Mirja Ylijoki ihmetteli myös, miksi poliitikot eivät ole saaneet laskelmia nähtäväkseen.
– Ymmärrätte varmaan, että poliitikkojen on vaikea tehdä päätöksiä, jos virkamiehiltä saadaan puutteellisia tietoa. Sote-budjetteja joka vuosi tehneenä olen huomannut, että mikään muutos ei ole koskaan tuottanut voittoa. Aina on todettu, että pitäisi saada laskelmia, mutta niitä ei ole ollut, hän sanoi.
Juha Viitala oli samaa mieltä.
– Jollei ole osoittaa numeroita, se on jotain muuta kuin säästöohjelma.
Potilasturvallisuus on kunnossa Raumalla
Palveluiden siirtoa sairaanhoitopiirille on perusteltu muistakin syistä kuin säästöjen takia. Alho ja Helin mainitsivat esimerkiksi laitteiston investointitarpeet ja potilasturvallisuuden mielipidekirjoituksessaan Länsi-Suomessa 19.9.2019.
Koiviston mukaan suuria investointitarpeita ei ole näköpiirissä, ja potilasturvallisuus ei nykytilanteessakaan ole koetuksella.
– Meillä on jo pääsy Satakunnan yhteiseen potilastietojärjestelmään sekä valtakunnalliseen Kanta-järjestelmään, jota pystymme hyödyntämään. Pystymme myös toimimaan yhteistyössä minkä tahansa Suomen sairaalan kanssa ilman, että potilasturvallisuus vaaraantuu, Koivisto sanoo.
Koivisto oli päinvastoin sitä mieltä, että potilasturvallisuus saattaisi jopa huonontua palveluiden siirtymisen myötä.
– Meillä on omalääkäri- ja omahoitajajärjestelmät, jotka parantavat potilasturvallisuutta. Noin 20 vuoteen poliklinikalla ei ole ollut hoitovirhettä eikä edes tilannetta, jossa potilasturvallisuuden vaaraantumista olisi jouduttu tutkimaan.
Lähtevätkö lääkärit kokonaan Raumalta?
Hänen mukaansa ei ole takeita siitä, että erikoissairaanhoidon lääkäreitä edes jatkossa nähtäisiin Raumalla. Tukena väitteelleen hänellä oli Satasairaalassa lastentautien ja naistentautien poliklinikalla käydyn palaverin muistio. Muistio on päivätty 2.9.2019.
Muistiossa lukee: "Todettakoon, ettei Rauma edellytä tässä vaiheessa, että Rauman sairaalassa jatkuisi erikoissairaanhoidon toimintoja. Toiveena on, että lastenlääkäri on osa Rauman perhekeskusta, mutta meidän toimintaa."
Myöhemmin samassa muistiossa mainitaan: "Lääkäreiden osalta siirtyminen tänne on tärkeää (päivystysvelvollisuus). Mikä toiminta jatkuisi fyysisesti Raumalla? Mietitään vielä (DM-hoitaja)."
Poliitikoista Tapio Ailasmaa ihmetteli mahdollista lääkäreiden karkaamista Raumalta.
– Sairaanhoitopiirin johtaja Ermo Haavisto on valtuustolle sanonut, että on tärkeää, että lääkäreitä jalkautetaan ympäri maakuntaa. Täytyy käydä tarkasti läpi ja saada mustaa valkoiselle siitä, mitä luvataan ennen kuin tehdään päätöksiä.
Uutta rahaa terveyskeskuksille jo jouluna?
Hallitus aikoo vahvistaa terveyskeskusten eli tulevien sote-keskusten toimintaa, uutisoi Uusi Suomi 4.10. verkkosivuillaan.
– Puhutaan sadan miljoonan euron potista. Kun lisäksi tulee sote-rakennerahaa, niin liikkeelle lähdetään kaikkiaan yli parin sadan miljoonan euron kehittämisrahasta, kertoi Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Kirsi Varhila Uudelle Suomelle.
Rauman sairaalan lastentautien erikoislääkäri Niina Koiviston mukaan tästäkin syystä olisi hyvä ottaa nyt aikalisä Rauman sairaalan palveluiden siirtämisestä sairaanhoitopiirille.
– Henkilökohtainen mielipiteeni on, että esitys palveluiden siirrosta tulisi nyt jättää pöydälle ja katsoa muita vaihtoehtoja.
Noin puolet ministeriön rahasta eli sata miljoonaa olisi Varhilan mukaan menossa suoraan terveyskeskuksille.
Ministeriön toiveissa on, että rahaa jaettaisiin jo joulukuussa. Varhilan mukaan rahaa voivat hakea kunnat, kuntayhtymät ja sairaanhoitopiirit, mutta tarkoitus on maakunnittain päättää, kuka rahaa hakee.
Esimerkkejä kehityskohteista ovat perustason palvelujen parantaminen, seitsemän päivän hoitotakuu, jonojen vähentäminen, digipalvelut, ilta- ja viikonlopputoiminnan lisääminen, erikoistason konsultointipalvelut ja moniammatilliset tiimit.
Kansliapäällikkö Varhila kuvailee tärkeäksi aiheeksi muun muassa erikoislääkäripalveluiden tuomista terveyskeskuksiin. Hän nostaa esille, että erikoislääkäri voisi pitää praktiikkaa paikan päällä terveyskeskuksessakin, mikäli se ei vaatisi erityistä varustelutasoa.
– Meillä on täällä jo valmiiksi hyvin varustellun terveyskeskuksen varustelutaso, joten Varhilan ehdot täyttyvät, Koivisto sanoo.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.