Apteekki Duon apteekkari Tommy Tarvainen kaataa lääkepakkaukset lääkerobottiin, joka lajittelee ne tunnisteen avulla oikealla paikalleen. Viime aikoina useista lääkkeistä on ollut puutetta. "Onneksi yleensä löytyy joku korvaava lääke, mutta se voi vaatia paljon selvitystyötä", Tarvainen sanoo.
Lääkkeiden saatavuusongelmat eivät ota Suomessa laantuakseen.
Kevään ja kesän aikana on uutisoitu useissa medioissa, että pulaa on ollut muun muassa allergialääkkeistä.
– Ongelma koskettaa yleisesti koko Suomea, alueesta riippumatta. Yksittäisten apteekkien varastoista riippuu, kuinka hyvin jotain tiettyä lääkettä on saatavilla, kertoo lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean asiantuntija Timo Mauriala.
Lääkeyritykset ovat velvoitettuja ilmoittamaan Fimean julkiseen kantaan toimitusvaikeuksistaan. Luku vaihtelee päivittäin. Perjantaina 18. elokuuta listassa oli 539 tuotetta.
Maurialan mukaan saatavuushäiriöitä ilmoitetaan erityisesti sydän- ja verisuonilääkkeistä sekä hermostoon vaikuttavista lääkkeistä.
Jatkuvaa selvitystyötä
Länsi-Suomi uutisoi jo keväällä (LS 14.5.) lääkkeiden saatavuusongelmista. Tuolloin paikallisista apteekeista kerrottiin, että korvaavien lääkkeiden käyttö on päivittäistä toimintaa.
Kesän aikana tilanne ei ole parantunut. Rinnakkaisvalmisteiden etsintä tuottaa lisätyötä jatkuvasti.
– Kyllä näitä monta kertaa päivässä joudutaan selvittämään. Lääkkeitä joudutaan vaihtamaan ja se vaatii selvitystyötä, asiakkaan kanssa keskustelua ja tarvittaessa yhteydenottoja lääkärille. Onneksi korvaavia lääkkeitä yleensä löytyy, Apteekki Duon apteekkari Tommy Tarvainen kertoo.
Rauman Keskus-Apteekissa lääkepula aiheuttaa eniten päänvaivaa annosjakelussa.
Kahden viikon lääkepussit tilataan etukäteen. Jos lääkkeitä ei ole toimittaa, aiheuttaa se paljon lisätyötä.
– Välillä joudumme pusittamaan korvaavia lääkkeitä käsin apteekissa, apteekkari Timo Hännikäinen sanoo.
Diabeteslääke kortilla
Sekä Tarvaisen että Hännikäisen mukaan pulaa on ollut pidemmän aikaa erityisesti diabeteksen hoitoon ja painonhallintaan käytetystä Ozempic-lääkkeestä.
– Onneksi nyt on saatu korvaavia vaihtoehtoja sille, Hännikäinen huomauttaa.
Keskus-Apteekissa allergialääkepula on koskettanut erityisesti nenäsumutteita. Apteekki Duosta puolestaan kerrotaan, että toimitusongelmia on ollut pipetoitavissa silmätipoissa.
Hoito keskeytyy
Apteekkari Tarvainen kertoo, että myös monista tablettihoidoissa käytetyistä lääkkeistä on ollut puutetta.
– Valitettavasti lisääntyvässä määrin puutetta on ollut monista muistakin lääkkeistä. Varastotilannetta täytyy seurata todella aktiivisesti ja olla tarkkana, että saadaan tilattua korvaavia lääkkeitä tilalle.
Alkuvuodesta silmänpaineen hoitoon tarkoitettuja silmätippoja ei ollut saatavilla, eikä niille löytynyt suoraan korvaavia valmisteita. Tällöin oli aina oltava yhteydessä lääkäriin, jota ei välttämättä heti tavoitettu.
Tällaisia tilanteita Tarvainen pitää erityisen ongelmallisina, sillä asiakkaan hoito ei saisi päästä keskeytymään.
– Asiakkaat ovat olleet todella ymmärtäväisiä, vaikka luonnollisesti tilanne harmittaa. Pyrimme aina löytämään ratkaisun ja ohjaamaan tarvittaessa lääkärin vastaanotolle. Voimme kertoa saatavilla olevista vaihtoehdoista, mutta lääkäri lopulta hoidosta aina päättää.
Lisää soittojen määrää
Fimean Mauriala harmittelee, että lääkepula aiheuttaa kohtuuttoman paljon työtä myös äärirajoilla kamppailevalle perusterveydenhuollolle.
– Julkinen terveydenhuolto on nyt jo ruuhkautunut, joten helpotusta tilanteeseen tulisi saada nopeasti.
Tämä vahvistetaan myös Rauman terveyspalveluista. Lääkkeiden saatavuusongelmien vuoksi yhteydenottoja tulee päivittäin terveysasemalle.
Tämä taas näkyy muun muassa lisääntyneinä puheluina.
– Lisäksi asia työllistää lääkäreitä, koska saatavuusongelman vuoksi tulee lääkitystä arvioida uudelleen kyseisen lääkkeen osalta, kertoo toimipaikkavastaava Emilia Peltonen sähköpostitse.
Yhteistyöstä apua?
Mauriala kuitenkin epäilee, etteivät lääkkeiden saatavuusongelmat tule hetkessä helpottamaan. Tilanne on kehittynyt pitkän ajan saatossa, ja koronaviruspandemia sekä Ukrainan sodan seurauksena nousseet tuotantokustannukset vain vahvistivat sitä.
Suurimpana ongelmana on lääketuotannon siirtyminen Aasian maihin, mikä tekee tuotantoprosessista monimutkaisen ja hankalasti hallittavan. Puutoksiin pystytään vastaamaan hitaasti.
Yksi ratkaisu ongelmaan olisi pohjoismainen yhteistyö.
– Suomi on kielialueena niin pieni, ettei lääkkeiden tuottaminen tänne ole kovin houkuttelevaa. Jos Pohjoismailla olisi yhteiset lääkepakkaukset, olisi alueella aivan eri potentiaali ja toisaalta muiden Pohjoismaiden varastoja pystyttäisiin tällöin paremmin hyödyntämään, Mauriala pohtii.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.