Opintolainaa mainostettiin vuosikausia lähes ilmaisena. Viime vuonna korot ampaisivat kuitenkin nousuun, mikä on osaltaan kurittanut opintovelallisten kassaa. Arkistokuva: Juha Sinisalo
Ongelmat opintolainojen takaisinmaksussa ovat tänä vuonna lisääntyneet merkittävästi, käy ilmi Kelan tilastoista.
Tämän vuoden heinäkuun loppuun mennessä Kela on maksanut pankeille takausvastuun perusteella yhteensä 42 miljoonan euron edestä opintolainoja. Se on enemmän kuin koko viime vuonna yhteensä.
Takausvastuumenot ovat Kelan juristi Mari Jaakkolan mukaan olleet tasaisesti kasvussa viimeisen viiden vuoden aikana, mutta tänä vuonna nousu on ollut huomattava.
– Arvioisin, että korkojen nousu, yleisesti heikentynyt taloustilanne ja pankkien noussut opintolainakanta ovat tehneet sen, että tänä vuonna takausvastuumenot ovat olleet suuret jo tähän mennessä, Jaakkola sanoo.
Opintolaina on valtion takaamaa, eli jos velallinen laiminlyö lainan maksun pankille, Kela joutuu takaajana kaivamaan kuvettaan. Sen jälkeen Kela perii pankille maksetun määrän lainansaajalta neljän prosentin korolla.
– Jos asiakas ei ole pystynyt maksamaan lainaa pankille, harvoin maksukykyä löytyy Kelallekaan. Ja jos maksukykyä ei ole, velat voivat päätyä ulosottoon.
Keskimääräinen laina, jonka Kela on tänä vuonna joutunut maksamaan pankille, on Jaakkolan mukaan ollut noin 9 900 euroa.
Jaakkola muistuttaa, että Kelan perintään siirtyvien opintovelallisten määrä on melko pieni verrattuna siihen, kuinka paljon velallisia on yhteensä.
– Pankeissa on yhteensä puoli miljoonaa opintolainan saajaa. Kelalla on perinnässä noin 25 000 velallisen laina. Suurimmalta osalta velallisista pankki perii lainaa ihan normaalisti takaisin.
Ei enää nollan tuntumassa
Opintolainaa mainostettiin vuosikausia lähes ilmaisena. Viime vuonna korot ampaisivat kuitenkin nousuun, mikä on osaltaan kurittanut opintovelallisten kassaa.
Elokuussa opintolainojen keskikorko nousi yli neljään prosenttiin, kertoo Suomen Pankin ekonomisti Markus Aaltonen. Sitä korkeammalla keskikorko on viimeksi ollut vuonna 2008.
– Vuosi sitten vastaavana aikana keskikorko oli 0,91 ja vuoden 2022 alussa nollan tuntumassa. Korkojen nousu on ollut todella nopeaa opintolainoissa, niin kuin muissakin lainoissa, hän sanoo.
Korkotason äkkijyrkkä nousu näkyy myös Kelan maksamien korkoavustusten määrässä. Korkoavustus tarkoittaa sitä, että Kela maksaa opintolainan korot kokonaisuudessaan, jos opintovelallisella ei ole siihen varaa ja hänen tulonsa jäävät tulorajan alapuolelle.
Vielä lukuvuonna 2021–2022 korkoavustusta sai runsaat 550 ihmistä ja Kela maksoi pankeille yhteensä hieman yli 55 000 euron edestä korkoja. Viime lukuvuonna avustusta saaneiden määrä ponnahti yli 4 600:een ja Kelan kassa laihtui liki 1,2 miljoonalla eurolla.
Aaltonen sanoo, että korkojen nousu näyttäisi hillinneen opintolainojen nostoja. Elokuussa uusia opintolainoja nostettiin 16 prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana.
Inflaatio syönyt tukea
Kelan erikoissuunnittelija Ilpo Lahtinen kertoo STT:lle sähköpostitse, että opintolainojen kuukausimääriä on korotettu viimeksi syksyllä 2017.
Sen jälkeen kuluttajahinnat ovat nousseet 20 prosenttia, kun taas opintotuen yhteismäärä on noussut vain kahdella prosentilla eli 900 eurosta 918 euroon kuukaudessa. Opintotuki pitää sisällään sekä opintorahan että opintolainan.
– Opintotuen yhteismäärän pitäisi kuluttajahintaindeksimuutoksen mukaisesti olla nyt 1 080 euroa kuukaudessa. Opintotuen ostovoimaa voitaisiin luonnollisesti turvata myös opintorahan tasokorotuksilla, Lahtinen kirjoittaa.
Simu Perälä, STT
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.