Lähes puolet vakaviin rikoksiin syyllistyneistä välttyy karkotukselta esityksestä huolimatta – "Kokonaisharkinta ratkaisee"

Vaikka poliisi esittäisi rikosperusteista karkottamista henkilöstä, joka on syyllistynyt vakaviin rikoksiin Suomessa, Maahanmuuttovirasto voi kokonaisharkintaan perustuen pyörtää karkottamisen. Arkistokuva.

Liki puolet vakavan rikoksen vuoksi karkotettavaksi esitettävistä henkilöistä saa jäädä Suomeen.

Suurin osa karkottamispäätöksistä perustuu kokonaisharkintaan. Karkottamiskynnys nousee sitä korkeammaksi, mitä kauemmin henkilö on ollut Suomessa, jos hänellä on täällä aviopuoliso ja huollettavia lapsia, työpaikka tai opiskelupaikka.

– Sekin vaikuttaa, jos on tullut alaikäisenä Suomeen, luettelee Maahanmuuttoviraston tulosalueen johtaja Olli Koskipirtti syitä Lännen Medialle.

Tänä vuonna karkottamisesitystä koskeva päätös on annettu yhteensä 1171 henkilölle. Heistä 154 on syyllistynyt rikoksiin, ja heistä karkotetaan vain 84 eli reilu puolet.

Karkottamisasiaan liittyvän päätöksen sai viime vuonna 160 rikokseen syyllistynyttä henkilöä. Heistä 100 karkotetaan, 60:tä ei.

– Karkotettavien ja ei-karkotettavien suhdeluku on ollut kautta aikain suunnilleen sama, melkein 50–50, Koskipirtti toteaa.

Poliisi tekee karkottamisesityksen, Maahanmuuttovirasto harkitsee

Lain mukaan rikosperusteinen karkottamispäätös voidaan tehdä vain, jos henkilö on syyllistynyt vakaviin rikoksiin. Silloin karkottamisesityksen Maahanmuuttovirastolle tekee poliisi.

Käytännössä vakavat rikokset ovat Koskipirtin mukaan sellaisia, joista voi saada vähintään yhden vuoden vankeutta tai rikokseen syyllistyminen on ollut toistuvaa.

Karkotuspäätös voi tarkoittaa myös karkottamatta jättämistä.

– Päätösharkinta tehdään meillä Maahanmuuttovirastossa. Jos karkottamisen edellytykset eivät lain mukaan täyty tai kokonaisharkinta edellyttää toista ratkaisua, päädytään siihen, ettei kuitenkaan karkoteta, vaikka henkilö on syyllistynyt vakaviinkin rikoksiin.

Koskipirtin mukaan poliisi ei välttämättä pysty ottamaan kaikkia asioita huomioon esityksiä tehdessään. Karkottamisen edellytykset kyllä täyttyvät eli lain vaatimat riittävän vakavat rikokset ovat kyseessä, mutta vaakakupissa painavat myös Suomeen jäämistä puoltavat seikat.

Yksittäinen vakava huumausainerikos ei esimerkiksi riitä henkilön karkottamiseen, jos hän on ollut kymmenen vuotta Suomessa.

Kokonaisharkintaan vaikuttaa sekin, millaisiin olosuhteisiin karkotettu joutuisi palaamaan kotimaassaan.

– Ketään ei voida palauttaa maahan, jossa ollaan kansainvälisen suojelun tarpeessa tai jossa on esimerkiksi sotatila.

Karkotettavista selvä enemmistö irakilaisia

Tänä vuonna suurin osa rikokseen syyllistyneistä karkotettavista on irakilaisia, 36 henkilöä. Heistä karkotetaan 26.
Toiseksi eniten karkottamispäätöksen saaneista on virolaisia (16) ja kolmanneksi somalialaisia (9). Seuraavat kansalaisuusryhmät ovat Iranista, Venäjältä, Vietnamista, Kosovosta ja Afganistanista.

EU-kansalaisilla karkottamiskynnys on muita korkeampi.

– He saavat niin sanottua korotettua karkottamissuojaa, kun he ovat olleet Suomessa viisi tai kymmenen vuotta, Koskipirtti kertoo.

Eniten törkeitä huumausainerikoksia

Enemmistö karkottamispäätökseen johtavista vakavista rikoksista on Koskipirtin mukaan törkeitä huumausainerikoksia. Sitten tulevat henkeen kohdistuvat vakavat pahoinpitely- ja seksuaalirikokset.

Koskipirtin mukaan rikollisilla on yleensä määräaikainen oleskelulupa Suomeen. Lupien umpeutuessa he joutuvat hakemaan uutta lupaa.

– Silloin tehdään uusi harkinta, että voidaanko lupa myöntää. Siinä harkitaan mahdolliset uudet rikokset ja muut luvan myöntämisedellytykset.

Rikokseen syyllistyneille ei voida Koskipirtin mukaan myöntää pysyvää oleskelulupaa, korkeintaan määräaikainen. Mikäli henkilöllä on ollut pysyvä oleskelulupa, se raukeaa karkottamispäätöksen jälkeen.

– Sellaisia tilanteita on aika paljon, että hylätään poliisin karkottamisesitys. Sitten nämä henkilöt jatkavat rikosten tekemistä ja seuraavalla kerralla päädytäänkin karkottamaan.