Laitila mukana luontojärjestön jättiputkitorjunnassa – vieraslajia hävitetään myös yksityismailta

Jättiputki on haitallisimpiin kuuluvia vieraslajeja Suomessa.
Jättiputki on haitallisimpiin kuuluvia vieraslajeja Suomessa. Kuva: arkisto/Pekka Lehmuskallio

Laitila on edelleen mukana neljättä kesää jatkuvassa Suomen luonnonsuojeluliiton jättiputkitorjunnassa. Vieraslajin torjuntayhteistyö alkoi EU:n Life-hankerahoituksella Varsinais-Suomessa 12 kunnan alueella vuonna 2019.

Torjuntatiimit ovat lähdössä liikkeelle, ja torjuntaa tehdään sekä kuntien että yksityisten omistamilla mailla.

Ilman lupaa töihin ei kuitenkaan ryhdytä, vaan maanomistajien kanssa sovitaan asiasta ja ajankohdasta etukäteen.

– Mikäli maanomistaja ei ole kotona tiimiläisten ensimmäistä kertaa koputtaessa oveen, jättävät he käynnistään tiedoksi yhteydenottolapun. Haitallisten vieraslajien torjuntaa tehdään aina maanomistajan luvalla, painottaa vieraslajiasiantuntija Markus Seppälä tiedotteessa.

Jättiputkia torjutaan kaivamalla kasvit juurineen. Muita keinoja ovat niittäminen ja kasvustojen peittäminen.

Vieraslaji pahimmasta päästä

Jättiputkien katsotaan kuuluvan haitallisimpiin vieraslajeihin Suomessa. Haitat kohdistuvat luonnon monimuotoisuuteen eli elonkirjoon sekä ihmisten terveyteen, sillä jättiputket voivat aiheuttaa vaikeita iho-oireita.

Lain mukaan maanomistaja ei saa kasvattaa jättiputkia eikä päästää niitä leviämään.

On mahdollista, että osalla torjuntakohteista jättiputkia kasvaa myös sen jälkeen, kun Luonnonsuojeluliiton nykyinen vieraslajihanke päättyy vuoden 2023 lopussa. Syynä on se, että jättiputken muodostama siemenpankki voi olla elinvoimainen jopa yli vuosikymmenen.

– Toivomme, että mahdollisimman monen kohteen maanomistaja sitoutuu seuraamaan ja tarvittaessa jatkamaan hyvään vauhtiin päässyttä torjuntatyötä myös hankkeen jälkeen. Lopulta haitallisten vieraslajien hävittäminen on maanomistajan velvollisuus, muistuttaa hankekoordinaattori Titta Vikstedt.