Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan uusi toimitusjohtaja Lauri Sipponen tietää, että talvikaudesta voi tulla vaikea.
– Radikaali muutos tapahtui kesän jälkeen. Kaupan toimijoilta alkoi tulla vahvistuvaa viestiä, että myynti on muuttunut hintavetoisemmaksi.
Eikä se yllätä.
– Päivän selvää on, että kuluttajien ostovoima heikkenee. Ruoka ja polttoaineet ovat kallistuneet, lainojen korot nousseet ja nyt ihmiset saavat entistä suurempia sähkölaskuja.
Sipponen ymmärtää, että tällaisessa tilanteessa pyritään säästämään mukavuustuotteissa. Olut, siideri tai limsa ovat harvoille välttämättömyyksiä.
– Ja taitaa hanavesikin alkaa maistua vähän paremmalta.
Veteen palataan myöhemmin.
Villasukat heitetään aikanaan pois
Luottavaisin mielin Laitilan pääkukko alkanutta vuotta kuitenkin katselee.
Hän ottaa vertailukohteeksi sähkön säästämisen.
– Tiputa aste lämpötilaa, niin säästät viisi prosenttia. Sitä monet ihmiset nyt yrittävät. Veikkaan, että kun sähkön hinta palaa normaalille tasolle, käännetään lämpö 20-21 asteeseen ja heitetään villasukat pois, sanoo Sipponen.
Samaan hän uskoo Laitilan bisneksissä.
– Odotus on, että ensi kesästä tulee vähintään normaali. Uskon, että ihmiset palaavat omiin mieltymyksiinsä, joihin on totuttu. Silloin myös erikoistuotteiden menekki taas kasvaisi.
"Laatu kelpaa Saksan markkinoille"
Laitilan vientiponnisteluista on tässä lehdessä kerrottu. USA:sta palattiin häntä koipien välissä. Kiinassa pandemia ja poliittiset yllätykset heittivät kapuloita rattaisiin.
– Tänäänkin on kontteja lähdössä Japaniin ja Koreaan, mutta rehellisesti sanoen kovin isoja riskejä emme ole valmiita kaukomailla ottamaan. Itse näen matalammalla roikkuvia hedelmiä lähialueella ja Keski-Euroopassa.
– 80 miljoonaa saksalaista ostaa pullo- ja tölkkijuomia, ja siellä on vahva olutkulttuuri. Laatumme riittää Saksan markkinoille. Sitä en epäile.
Avainkysymys on hintakilpailukyky.
– Etelä- ja pian Keski-Euroopassa on pöyristyttävä veden puute. Joet eivät virtaa, järvet kuivuvat. Suomessa sen sijaan vettä riittää. Se avaa mahdollisuuksia. Sijoittajana laittaisin ennen rahani pohjoismaiseen juomatuotantoon kuin viininviljelyyn. Vaikka viinistä kovasti ruokajuomana tykkäänkin.
Hyökättävä vauhdilla kuin tenniksessä
Sijoittamisesta puheen ollen: Laitilan pörssiin menolla on spekuloitu.
Sipponen on vakuuttunut, että vakavaraiselle ja hyvin hoidetulle firmalle löytyy taloudelliset keinot toteuttaa tarvittavat investoinnit. Pörssilistautuminen on yksi vaihtoehto.
Ensin pitää vaan päättää mihin investoida.
– Emme aio jäädä pienpanimorajan vangiksi, mutta sen yli kannattaa mennä vauhdilla. Niin kuin tenniksessä. Verkolle pitää hyökätä kunnolla. Muuten löytää pallon jaloistaan.
Siksi Laitilassa yritetään laskea tarkasti mihin teknologiaan, tuotteisiin ja asiakasryhmiin olisi fiksuinta satsata. Ja milloin.
– Tämä vuosi on äärimmäisen hankala, ajattelee Sipponen ääneen.
Lidlin "korkeakoulun" opeilla ja näkemyksellä
Lauri Sipponen tullaan muistamaan miehenä, joka suomalaisti Lidlin.
Hän oli alusta saakka keskeisesti mukana tuomassa saksalaista kauppaketjua Suomeen.
– Lidl oli hyvä alan korkeakoulu. Sen menestys lepää toiminnallisessa tehokkuudessa.
Ketjun toimitusjohtajaksi päästyään Sipponen teki merkittäviä muutoksia.
Hän aloitti tilaamalla asiakastutkimuksen. Tulokset pysäyttivät: Lidl tunnettiin, mutta enemmistö suomalaisista vierasti outoa maahantunkeutujaa.
– Oli toimittu saksalaisella mentaliteetilla. Viestintäosastoa ei ollut. Ajateltiin, että tuotteet ja hinnat puhuvat puolestaan. Piste, muistelee Sipponen.
Hän satsasi viestintään ja mielikuvamarkkinointiin.
– Opin positiivisen kautta, miten hirveän suuri vaikutus maineella on yritykseen. Emme ole täysin rationaalisia päätöksissämme, vaan taustalla on aina tunnetta, johon vaikuttaa koettu maine.
Kun maine parani ja siitä aktiivisesti viestittiin, Lidl lähti hirmuiseen kasvuun ja kääntyi kannattavaksi.
Toki kaupoissakin tapahtui. Tuoretta leipää, runsaasti lisää hedelmiä ja vihanneksia. Ja ennen kaikkea: Lidl alkoi myydä enemmän suomalaisia tuotteita, tuttuja merkkejä.
– Se vahvisti kuvaa, että Lidlin tuotteet ovat laadukkaita. Sitä ne olivat alusta alkaen, vaikka brändit olivat vieraita. Saksassa ja Ranskassa asiakkaat asian jo tiesivät.
Sipponen huomauttaa, etteivät alkuvuosien ongelmat johtuneet yksin Lidlin uppiniskaisuudesta.
– Ei ollut helppoa saada suomalaista teollisuutta mukaan. Jos päästiin edes ovesta sisään, ei ainakaan saatu hintaa.
Voi arvata, että Suomen markkinaa hallinneet isot kauppaketjut pyrkivät myös kulissessa tekemään kiusallisen halpakilpailijan aseman tukalaksi – vaikka julkisuudessa sitä vähättelivätkin.
Kun Lidl-ketju laajeni ja kilpi kiillottui, aukenivat jo ovet ja ikkunatkin.
– Tilanne kääntyi niin, että meidän ovella käytiin raapimassa, letkauttaa Sipponen.
Saksalaisen koulun kasvatti
Vuonna 1969 syntynyt Lauri Sipponen kävi Helsingissä saksalaisen koulun, josta kirjoitti ylioppilaaksi 1988.
Hän valmistui yo-merkonomiksi Vaasassa 1993 ja kauppatieteen maisteriksi Jyväskylän yliopistossa 1998.
Työskenteli Lidlissä 2001-2019, toimitusjohtajana kymmenen vuotta.
Siirtyi VR Groupin toimitusjohtajaksi kesällä 2021, mutta sai potkut jo keväällä 2022.
Aloitti marraskuussa 2022 Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan toimitusjohtajana. Hän tuli hyvin tuttuun taloon. Lidlillä ja Laitilalla on pitkäaikainen suhde. Lidlin jätettyään Sipponen istui myös Laitilan hallituksessa.
Hallituspaikkoja Lipposella on ollut myös muissa yrityksissä.
Tehdasta pitäisi laajentaa, naapureilta kysytty myyntihaluja
Laitilan Wirvoitusjuomatehtaalla on eriasteista tilantarvetta, kertoo toimitusjohtaja Lauri Sipponen.
– Varastotilaa tarvittaisiin akuutisti. Esimerkiksi tölkkejä ostetaan noin 250 000 kappaletta kerrallaan. Meillä on vuokratiloja Laitilassa ja Uudessakaupungissa, mikä ei ole optimaalinen tilanne.
Lidlin vuosinaan Sipponen oppi, miten tärkeää tehokas logistiikka on yrityksen kannattavuudelle.
Sen kuulee, kun hän pallottelee tehtaan laajennuksen vaihtoehtoja.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.