Lakimuutokset eivät toimi suden eduksi

Susikannan kestävään hoitoon tähtäävät lainsäädännölliset uudistukset eivät toimi toivotulla tavalla – tai eivät ainakaan suden eduksi.

– Aina kun on tapahtunut lainsäädännöllinen edistys, susikanta on pienentynyt, huomauttaa tutkija Juha Hiedanpää Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselta (RKTL).

Hän vetää tutkimushanketta, jossa susiproblematiikkaa tutkitaan yhteiskunnallisesta näkökulmasta.

Susipolitiikalla tasapainoillaan kestävän susikannan suojelun ja susihaittojen minimoimisen välillä.

Virstanpylväitä ovat olleet esimerkiksi EU-jäsenyys, susikannan hoitosuunnitelman hyväksyminen ja valikoimatonta sudenmetsästystä koskeva EU-tuomioistuimen päätös.

Tuoreimpia lakimuutoksia ovat poikkeuslupien myöntämisoikeus riistanhoitopiireille, suden korvausarvon korotus ja törkeän metsästysrikoksen määritelmä. Kaikkien edellä mainittujen jälkeen susikanta on lähtenyt laskuun.

Vertailu osoittaa, että virallinen susipolitiikka ja sen pohjana oleva RKTL:n tutkimustoiminta eivät tyydytä ihmisiä. Tutkijan sanoin kyse on siitä, että eri instituuttien toiminta kohtaa pelikentällä heikosti.

– Ovatko nykyiset susipykälät sellaisia, että problematiikka pystytään hoitamaan? Viheliäisesti näyttää siltä, että ei, Hiedanpää sanoo.

– Nykytilanne on oletettavasti se, että virallinen valtakunnallinen susipolitiikka ja paikallinen kannanhallinta toimivat rinnakkain.

Jälkimmäisellä tutkija tarkoittaa suden salakaatoja, joista on kiinnostuttu myös EU-tasolla.

– Komissiolla on menossa epävirallinen keskustelu Suomen kanssa siitä, mihin susia katoaa.

Jotakin olisi siis tehtävä toisin. Ratkaisevassa asemassa on suden kannanhoitosuunnitelma, jonka päivittämistä pohjustetaan parhaillaan.

Hiedanpää sanoo, että uutta suunnitelmaa voidaan laatia nykymallin ohella korostamalla susien sietämistä.

Lue lisää Länsi-Suomesta.