Rauman saariston laajimmat laidunnetut perinneympäristöt löytyvät Nurmeksesta. Pelkästään Pinokarissa on tänä kesänä laiduntanut yli 150 lammasta.
Ministeriön tiukentunut linja uhkaa perinneympäristöjen hoitoa myös Selkämeren kansallispuistossa.
– Luultavasti osaa kohteista joudutaan jatkossa pohtimaan uudelleen, sanoo luonnonsuojelun erityisasiantuntija Katja Raatikainen Metsähallituksesta.
Tilanne liittyy maatalouden ympäristösopimuksiin ja niissä perinneympäristöjen laidunnuksesta maksettavan tuen ehtoihin.
– Tilojen kiinnostus uusia laidunkohteita kohtaan luultavasti vähenee tiukentuneen ja epäselvän tilanteen vuoksi. Osa tiloista joutuu luultavasti vähentämään eläinmäärää.
Lampaat turvaavat monimuotoisuutta
Perinteisen maatalouden muovaamia luontotyyppejä ovat esimerkiksi saariston metsälaitumet ja hakamaat, joissa laidunnus on lisännyt merkittävästi luonnon monimuotoisuutta. Siksi laidunnuksen päättyminen johtaa umpeenkasvuun ja eliöstön yksipuolistumiseen.
Kansallispuistoissa ja muilla Metsähallituksen hallinnoimilla suojelualueilla perinneympäristöjen laidunnus toteutetaan yhteistyösopimuksilla pääosin maatalousyrittäjien kanssa. Laiduneläiminä on yleensä lampaita tai lihakarjaa.
Kohteilla saatetaan tarvita myös esimerkiksi puuston raivausta, jos alueen laidunnuksesta on kulunut paljon aikaa.
Perusteet muuttuvat selvästi
Selkämeren kansallispuistossa on viime vuosina panostettu yhä enemmän juuri perinnemaisemien hoitoon.
Raumankin saaristoon resursseja on tuonut esimerkiksi Rannikko-LIFE -hanke, joka on laajentanut hoitokohteita muun muassa Nurmeksessa. Saarella on tänä kesänä ollut kolmen eri yrittäjän laiduneläimiä (LS 28.8.).
Laiduneläinten kuljettaminen saaristoon ja huolenpito paikan päällä vaativat paljon aikaa ja työtä. Siksi ympäristösopimuksen tuki on monelle maatalousyrittäjälle ratkaiseva tekijä.
Tukea maksetaan laidunkohteen pinta-alan perusteella. Ministeriön tiukentuneen linjan mukaan tässä ei enää huomioida kuin se ala, joka laidunnetussa perinneympäristössä tosiasiallisesti tuottaa rehua.
Vaikutuksen laajuus auki
Esimerkiksi Saaristomerellä tuki on pienenemässä monilla merkittävillä kohteilla jopa kymmeniä prosentteja, kun vaikkapa kallioalueet jäävät jatkossa ilman tukea. Muutos uhkaa romuttaa laiduntamisen ja samalla perinneympäristöjen hoidon monessa arvokkaassa kohteessa (Turun Sanomat 29.9.).
– Selkämerenkin kohteista luultavasti leikkautuu pois ympäristösopimusten piirissä ollutta alaa, Raatikainen toteaa.
Hänen mukaansa vaikutusten laajuutta on vielä vaikea ennakoida, sillä se riippuu muun muassa hoitosopimuksia tehneiden eläintilojen reagoinnista ministeriön linjaukseen. Samasta syystä Raatikainen ei spekuloi sitä, minkä kohteiden hoito Selkämerellä on erityisesti uhattuna.
Raumalla hyvä tilanne
Rauman saaristossa tilanne näyttää Raatikaisen mukaan turvatulta ainakin toistaiseksi.
– Rauman alueella nykyisten kohteiden hoito tai uusien aloittaminen ei ole näillä näkymin uhattuna. Laidunyrittäjät ovat yhä olleet kiinnostuneita kohteista.
Nurmeksen ohella luonnonsuojeluun liittyvää laidunnusta on Rauman saaristossa myös Omenapuumaassa. Alue ei kuulu kansallispuistoon, mutta raivausta ja laidunnusta on toteutettu osana Metsähallituksen hallinnoimaa Life-hanketta.
Laidunnus jatkuu uudessakin tilanteessa myös Omenapuumaassa, tosin ei enää lihakarjan voimin.
– Kaupunki on tehnyt sopimuksen uuden yrittäjän kanssa. Laiduneläiminä ovat nyt lampaat, kertoo viheraluepäällikkö Kustaa Elsilä.
Laidunnus jatkuu myös Kaunissaaressa
Maatiainen ry. valitsi Nurmeksen Pinokarin vuoden perinnemaisemaksi 2023. Saman tunnustuksen sai Eurajoen kunnan omistama Kaunissaari, joka ei kuulu Selkämeren kansallispuistoon.
Kaunissaaren perinneympäristöä hoitavat eurajokelaisen Ali-Unkin tilan lampaat. Syyskuun alussa kausi leikkautui äkisti ja ennakoimattomasti, kun sudeksi oletettu ja saareen uinut eläin tappoi useita lampaita.
Sen enempää suurpeto kuin ministeriön linjanmuutoskaan ei silti ole katkaisemassa perinnemaiseman hoitoa. Näin on siitä huolimatta, ettei tukiehtoja koskevan muutoksen vaikutuksia Kaunissaareen vielä tiedetä.
– Tarkoitus on jatkaa laidunnusta, koska olemme tehneet siitä viisivuotisen sopimuksen ely-keskuksen kanssa, kertoo Hanna-Leena Juhola Ali-Unkin tilalta.
–Toki tässä kohtaa susivahinko on mielen päällä.
Muokattu klo 11.10: Lisätty tiedot ja kommentit Omenapuumaan tilanteesta. Muokattu 12.10. klo 7.00: Lisätty tiedot Kaunissaaresta.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.