Ilmaston lämpenemisestä seuraavat leudommat talvet mitä luultavimmin lisäävät rottien ja koettujen rottaongelmien määrää Suomessa. Helsingin kaupunkirottaprojektissa työskentelevä ekologian ja evoluutiobiologian tutkijatohtori Tuomas Aivelo kertoo, että kylmyydestä johtuvat ravinnonhankinnan ongelmat ovat merkittävä tekijä siinä, miksi rottakannat tuppaavat romahtamaan talvisin.
– Tästä ei ole vielä varmaa tietoa, mutta oletus on, että jos talvet ovat lämpimämpiä, rotille riittää paremmin ruokaa. Se tarkoittaa, että rottakanta pysyy korkeampana talven, joten ne pystyvät lisääntymään enemmän kesällä. Siten kanta kokonaisuudessaan voi kasvaa isommaksi, Aivelo sanoo.
Aivelo kertoo olleensa innoissaan viime talvena, kun "talvi kesti Helsingissä viisi päivää": koska rottakannan kehityksestä on parin vuoden ajalta kerätty hyvää aineistoa, kyseessä olisi ollut erinomainen luonnollinen koeasetelma sen selvittämiseksi, miten lämmin talvi todella vaikuttaisi rottien määrään.
– Ajattelimme, että tästä saisi hyvän artikkelin siitä, miten ilmastonmuutos vaikuttaa rottakantaan. Mutta sitten päälle tuli tämä pandemia, mikä osaltaan sotkee sitä, miten rottia missäkin esiintyy. Siinä oli vähän liikaa katastrofia yhteen tutkimukseen, hän sanoo.
Rotasta on tullut kaupunkien eläin
Suomessa kaupunkien rottakannat ovat tällä vuosituhannella kasvaneet, ja rotasta on tullut aiempaa selkeämmin kaupunkieläin. Aivelon mukaan tähän on tiedossa kaksi tärkeää syytä: rottientorjunta on ammattimaistunut ja kaatopaikat ovat vähentyneet. Jyrsijämyrkkyjen myyminen kuluttajille kiellettiin vuonna 2018 EU-lainsäädännössä.
– Nyt suurinta osaa tuotteista saavat käyttää vain ammattimaiset jyrsijäntorjujat, jotka ovat käyneet riittävät kurssit. Tämän takia myrkkyjen käyttö romahti Suomessa ja on varmasti yksi syy siihen, miksi rottien määrä on nykyään korkeampi, Aivelo kertoo.
Vanhanmallisilla kaatopaikoilla taas asui valtavia määriä rottia, mutta muutokset jätteenkäsittelyssä ovat muuttaneet tilannetta.
– Kaatopaikkojen rottien määrä ei tavallista ihmistä koskenut, koska ne ovat olleet niin kaukana ihmisasutuksesta. Painopiste on siirtynyt enemmän siihen, että rottia nähdään lähinnä kaupunkimaisessa ympäristössä.
Tällä hetkellä ei ole vielä tietoa siitä, miten koronapandemia tai rajoitustoimet ovat mahdollisesti vaikuttaneet Suomen rottakantoihin. Aineistojen analysointi on Aivelon mukaan käynnissä.
– Joissakin kaupungeissa, kuten New Yorkissa, vaikutus oli valtava. Kun ravintolat menivät kiinni, ruokaa oli rotille huomattavasti vähemmän ja ne alkoivat tapella ruoasta ja syödä toisiaan. Siitä on sellaisia valokuvia, joissa näkyy rottien irtohäntiä, kun ne ovat tapelleet keskenään, Aivelo kertoo.
Suomalaisissa kaupungeissa rottia on kuitenkin huomattavasti New Yorkia vähemmän, joten vastaavia ongelmia tuskin täällä tullaan näkemään.
Tampereella yhteydenotot rotista kaksinkertaistuneet
Tampereella talvi oli rotille suotuisa ja ne ovat hieman runsastuneet, kertoo terveystarkastaja Matti Naukkarinen. Rottaongelmien tiimoilta tehtyjen yhteydenottojen määrä on jopa kaksinkertaistunut viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Koronarajoitusten ja ihmisten eristäytymisen Naukkarinen ei usko asiaan vaikuttaneen, vaan suurempi syypää on muussa ihmistoiminnassa.
– Täällä Tampereella on nämä suuret rakennusprojektit meneillään, ja ne ajavat rottia liikkeelle. Niillä on ollut suojapaikkansa, ja kun vanhoja rakennuksia puretaan ja viemäriverkostoja avataan, rotat lähtevät liikkeelle ja niistä tulee havaintoja, hän sanoo.
Naukkarinenkin uskoo lämpenevien talvien lisäävän rottien määrää.
– Rotilla ei ole oikein pakkasenkestävyyttä. Niiltä puuttuu suojaava rasvakerros. Kyllä tämä ilmastonmuutos ja se, että talvet ovat entistä leudompia, vaikuttavat niin, että rotta hyötyy siitä.
Turussakin rottapopulaatio vaikuttaa hieman suuremmalta kuin normaalisti, mutta syynä on lähinnä leuto viime talvi, kertoo terveystarkastaja Markku Rohunen. Tarkkaa tietoa ei ole, koska kaupunki ei hoida itse rottatorjuntaa, eikä asiaa ole sen kummemmin tutkittu.
Pohjoisemmassa rottahavaintoja vähemmän
Kuopion ympäristöterveystarkastaja Mikko Raatikainen taas kertoo, että ilmoituksia rottiin liittyen on tänä vuonna tullut kaupungissa vain kymmenkunta, ja ne ovat liittyneet etupäässä joko lintujen ruokintaan tai jätteiden epäasialliseen käsittelyyn. Lämpimien talvien vaikutusta mietitään hänen mukaansa kaupungissa paljon, ja rottien määrän kasvua tulevaisuudessa pidetään mahdollisena.
– Etelä-Suomen kaupungeissa on enemmän sitä rottaa kuin Kuopiossa, mutta tilanne voi muuttua milloin vain, hän sanoo.Myös Oulussa rottatilanne on pysynyt täysin tavanomaisena. Ympäristöterveyspäällikkö Outi Tammilehdon mukaan lähinnä yksittäisiä rottahavaintoja on tehty, ja jos samasta paikasta on tullut useampi havainto, ne on usein pystytty suoraan yhdistämään johonkin jätehuollon ongelmaan.
Kaiken kaikkiaan rotta on Suomessa selkeästi hyvin ihmisestä riippuvainen eläin, tutkijatohtori Aivelo summaa.
– Se, missä rottia esiintyy, paljastaa sen, missä rotat saavat ihmiseltä ravintoa. Luonnonvaraisena rotta ei Suomessa selviä, vaan se on aina ihmisen kyljessä kiinni.
Selkeitä rottien levittämiä taudinaiheuttajia ei vielä tiedossa
Rotat herättävät ihmisissä monenlaisia pelon ja inhon tunteita tautien levittämisestä ruokavarojen tuhoamiseen. Nämä nimenomaiset haitat ovat kuitenkin Suomessa vähäisempiä kuin monissa lämpimämmissä maissa, Aivelo kertoo.
Hänen mukaansa tiedossa ei ole mitään selkeää taudinaiheuttajaa, jota rottien tiedettäisiin levittävän Helsingissä. Projektissa selvitetään paraikaa, mitä taudinaiheuttajia kaupungin rottakannasta löytyy ja kuinka suuri riski ihmisillä on tartunnan saamiseen.
– Lämpimämmissä maissa ja tropiikissa niitä (taudinaiheuttajia) on hyvinkin paljon. Tämä linkittyy ilmaston lämpenemiseen liittyviin kysymyksiin: mahdollistaako se sellaisten taudinaiheuttajien esiintymisen Helsingin rotissa, mitkä voisivat olla ihmiselle vaarallisia? hän kertoo.
Monissa lämpimissä maissa rotat ovat tuholaisia, jotka syövät pelloilta ja ruokavarastoista paljon elintarvikkeita. Aivelon mukaan rotat eivät vaikuta Suomessa tekevän kovinkaan laajoja ruokatuhoja.
– Maatiloilla on jonkin verran jyrsijöitä, mutta ne voivat olla yleisemmin metsähiiriä tai kotihiiriä kuin välttämättä rottia.Haittojen ehkäiseminen lähtee jätehuollosta
Suurin rottien aiheuttama ongelma ovat Aivelon mukaan rakenteelliset vauriot.
– Kun rotat pureskelevat tiensä kaikkialta läpi ja juoksentelevat paikoissa järsimässä, mitä se aiheuttaa? Jos ne purevat sähköjohdon poikki, siitä aiheutuu tulipalon vaara, hän kertoo.
Terveystarkastaja Naukkarinen lisää, että rotat voivat rikkoa myös vesieristyksiä ja höyrysulkuja.
Rottien aiheuttamia haittoja voi Naukkarisen mukaan ehkäistä parhaiten sillä, että noudattaa jätelakia ja huolehtii siitä, ettei rotille jää ravintoa syötäväksi.
– Eli biojätteet laitetaan tukeviin biojäteroskiksiin, ja jos harrastaa lintujen ruokintaa, huolehtii siitä, ettei samalla ruoki rottia. Ja tietysti pitää kiinteistön puhtaana ja siistinä, ettei rotille ole piilopaikkoja. Rotat eivät pidä aukeista paikoista, ne ovat turvattomia niille, hän sanoo.
Samoin kasvillisuus kannattaa Naukkarisen mukaan pitää kurissa, ettei tontilla ole pusikoita ja korkeaa heinikkoa. Jos rakennusten perustuksista ja sokkeleista löytyy kulkuaukkoja ja reikiä, ne kannattaa tukkia.
Jos rottaongelmasta tulee vakava, sen hoitamiseen kannattaa hankkia ammattilaisen apua.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.