"Pienten koulujen ihannoinnin aika alkaa olla ohi" – minikoulussa ennusteen mukaan vain kuusi oppilasta, kuluissa räikeitä eroja

Raumalla, Eurajoella ja Pyhärannassa kouluverkkokysymykseen aiotaan tarttua viimeistään tulevalla valtuustokaudella.

| Päivitetty

Raumalla kouluverkkoon tulee muutoksia, kun Karin kampus, Nanunkallion ja Uotilan koulut valmistuvat.

Yli kymmenen tuhatta euroa vuodessa.

Niin suuria ovat erot Rauman alueen koulujen oppilaskohtaisissa kustannuksissa.

Länsi-Suomen tietopyynnöllä saamista tilastoista on helppo tehdä johtopäätös, että opetus voidaan toteuttaa suurissa yksiköissä huomattavasti pieniä edullisemmin.

Pienimpiin kuluihin päästiin Raumalla.

Viime vuonna 229 oppilaan Pyynpäässä kulu oppilasta kohti oli 7 642 euroa, Pohjoiskehän yleisopetuksessa noin 7 872 euroa. Pohjoiskehällä yleisopetuksessa on 328 oppilasta.

Korkeimpia oppilaskohtaiset kulut olivat Eurajoella, jossa Huhdan, Kuivalahden, Sydänmaan ja Rikantilan oppilaskohtaiset kulut olivat vähintään yli 17 000 euroa.

Näistä neljästä 39 oppilaan Huhdan koulu on suurin.

Korkeimmat kulut olivat Rikantilan koulussa, jossa vuosikulu oppilasta kohden on 21 453 euroa.

Eurajoella keskustan koulussa oppilaskohtaiset kulut olivat 10 330 vuodessa.

Perusopetuksen kustannuksiin lasketaan muun muassa kulut opetuksen järjestämisestä, oppilaiden kuljetuksista, kouluruokailusta, hallinnosta sekä kiinteistöjen ylläpidosta.

"Oppilas voittaa"

Raumalla kouluverkkotilanne on muutostilassa.

Karin kampus valmistuu parhaillaan, Nanunkallion ja Uotilan koulujen olisi tarkoitus olla käytössä vuonna 2026.

– Kaupungin poliittisessa tahdossa on yhteisymmärrys sille, että ratkaisuja tullaan tekemään, kunhan uudet saadaan alkuun. Koulujen alasajo ei tapahdu vuodessa eikä puolessatoista, Rauman kaupunginhallituksen puheenjohtaja Kalle Leppikorpi sanoo.

Leppikorpi sanoo suoraan, että nykyinen koulukiinteistöverkko on epäterve.

Hänen mukaansa koulun sijainnin sijaan olisi satsattava opetuksen sisältöön. Hän näkee, että oppilas voittaa, kun opetuksen sisältö ohittaa ihannoinnin koulujen sijainnista.

– Pienten koulujen ihannoinnin aika alkaa olla ohi. Fyysisten puitteiden sijainnin sijaan kannattaa satsata siihen, että meillä on keskivertoa parempi tuntikehys, tukipalvelut, pienryhmiä ja valinnaisia aineita, Leppikorpi sanoo.

– Me lasten vanhemmat olemme mestareita puolustamaan lähikouluja. Kodisjoella on kolme ikäluokkaa samassa ryhmässä. En näe sitä oppilaan etuna, vaikka opettajat tekevät siellä parhaansa.

Oppilasmäärä laskee

Rauman kaupungin koulujen väliset oppilaskohtaiset kustannukset ovat keskimäärin maltilliset. Yhden oppilaan opetus maksaa eniten Vasaraisilla, jossa vuosikulu on 13 107 euroa.

Karin ja Kodisjoen kouluissa kustannus on seuraavaksi suurinta, noin 10 300 euroa vuodessa.

Kustannuksia enemmän painetta luovat oppilasennusteet. Raumalla on nyt peruskoulussa 3 425 oppilasta, vuonna 2029 lukema on ennusteen mukaan enää 2 844.

Alakouluissa alamäki on vielä jyrkempi. Nykyisen 2 227 alakoululaisen sijaan oppilaita olisi vuonna 2030 lähes 600 vähemmän.

Se tarkoittaa neljäsosaa nykyisestä oppilasmäärästä.

Kun aloittavia oppilaita oli Raumalla tänä vuonna 332 kappaletta, on heitä vuonna 2029 enää 244 kappaletta.

Pohjoiskehä-Pyynpään alueella aloittavien määrä laskee eniten, 37 oppilaalla.

– Tällä väestökehityksellä on pakko tehdä jotain, vieläpä mielummin etupainotteisesti kuin virheitä korjaillen.

Leppikorpi kertoo, että Vahva ja vakaa Rauma -talousohjelman aikaan verrattuna oppilasennusteita, koulujen kuluja ja vaihtoehtoja on tuotu valtuutetuille tasaisemmalla tahdilla.

Hänen mukaansa valtuustossa on laaja ymmärrys, että nykyinen rakenne on tullut tiensä päähän.

– Todennäköisesti tämän, viimeistään ensi vaalikauden alussa olisi tarkoitus tehdä ratkaisuja, Leppikorpi näkee.

Eurajoella aikalisä

Eurajoella käytiin painavia keskusteluja kouluverkosta ja etenkin Rikantilan koulun kohtalosta vuonna 2022.

Nyt keskustelut on pantu jäihin valtuuston yhteissopimuksella koko loppukaudeksi.

Eurajoen kunnanhallituksen puheenjohtaja Marja Vaitomaa kuitenkin myöntää, että viime aikaiset kunnan taloutta uhkaavat uutiset panevat päättäjiä miettimään vaihtoehtoja.

Eurajoki joutui maksajaksi, kun valtio peri valtionosuuksia takaisin. Kunnassa pohdittiin historiallisesti jopa veroäyrin nostoa.

– Eurajoella on ollut hyvä talous, mutta jos joka vuosi tulee viiden miljoonan ylimääräisiä laskuja, niin ei minkään kunnan talous sitä kestä.

– Päätimme perustaa talouden kehittämisryhmän, joka pohtii kunnassa mahdollisesti supistettavia kohteita. Kuvittelisin, että siellä myös kouluverkosta keskustellaan.

Eurajoella oppilasennusteet ovat saman suuntaisia kuin muualla Suomessa. Ensi lukuvuonna oppilaita on 1 036, mutta viiden vuoden päästä heitä ennustetaan olevan yli 200 oppilasta vähemmän.

Lukumääräisesti suurin muutos on Luvian yhtenäiskoulussa, jossa nykyisen 405 oppilaan koulussa olisi lukuvuonna 2028–2029 perusopetuksessa enää 309 oppilasta.

Eurajoella Huhdan ja Lapijoen kouluissa oppilasennusteet pysyvät viiden vuoden aikajänteellä samana tai lähes samana, mutta kaikissa kouluissa ei ole yhtä hyvä tilanne.

Keskustan koulussa perusopetuksen piirissä oli vuonna 2022 240 oppilasta, 2028–2029 oppilaita on 165.

Sydänmaan koulussa oli 21 oppilasta ja lukuvuonna 2028–2029 heitä olisi enää 14.

Linnamaan koulussa oli viime vuonna 32 oppilasta, vuonna 2026–2027 koulussa olisi 11 oppilasta ja lukuvuonna 2028–2029 enää 6 oppilasta.

Rikantilassa oli 16 oppilasta, viiden vuoden päästä heitä on 12.

Rikantilan koulusta käytiin kovia keskusteluja vuonna 2022, jolloin oppilasmäärän pelättiin putoavan 12 oppilaaseen.

– Eihän kukaan niissä kylissä asuva halua, että kouluista supistetaan. Tiedän, että aihe tulee paljon herättämään intohimoja, Vaitomaa tietää.

Pyhärannassa kartoitetaan

Pyhärannassa on keskusteltu selvitysprojektin käynnistämisestä koulu- ja päiväkotiverkosta sekä niiden tilankäytön tehokkuuden tarkastelemiseksi.

– Nykyinen kunnanjohtaja on ottanut laskelmien teon työkseen, se on hyvä suunta. Tiedolla kun johdetaan, niin ei tarvitse mutu-tuntumalla päättää, Pyhärannan hallituksen puheenjohtaja Jyrki Nurmi kehuu.

Koulukohtaisten kustannusten osalta Pyhäranta ei pystynyt vastaamaan Länsi-Suomen tietopyyntöön.

Pyhärannassa koko kunnassa yhden oppilaan vuosikustannukset olivat keskimäärin 15 471 euroa vuonna 2022 mikä oli yli 3 400 euroa suurempi summa kuin Raumalla.

Pyhärannan kunnassa on tällä hetkellä yhteensä 150 oppilasta, joista 67 Ihodessa, 43 Rohdaisissa ja 40 Reilassa. Lukuvuonna 2028–2029 oppilaita on ennusteen mukaan 112 kappaletta. Ihoden oppilasmäärä olisi tuolloin 45 kappaletta, Rohdaisten 33 ja Reilan 30.

Nurmi kertoo, että nykyinen kouluverkko on sellainen, että helppoa ratkaisua siihen ei ole. Esimerkiksi kummassakaan rantakylän koulussa eli Rohdaisissa ja Reilassa ei ole tilaa vastaanottaa toisen rantakylän koulun oppilaita nykyisillä oppilasmäärillä.

Ihoden kouluun voisi mahtua toisen rantakylän koulun oppilaat, mutta ei molempia. Investointeja ja pitkiä koulukuljetuksia olisi siis joka tapauksessa luvassa.

– Jos päätettäisiin sulkea molemmat rantakylän koulut, niin mahtaisiko politiikka taipua yksimielisesti siihen, että ylitettäisiin kasitie Ihoden puolelle. Siinä moni perhekin voisi alkaa katsella tarjontaa jo laajemmin Pyhärannan ulkopuolella.

Nurmi uskoo, että nykyinen valtuustokausi aloittaa jo keskustelut kouluverkon tulevaisuudesta. Päätöksien tueksi hän vaatii tarkkoja laskelmia.

– Kyllä siitä kovin pidetään kiinni, että meillä olisi kolme koulua ja kolme päiväkotia. Mutta kuka uskaltaa mennä puhujanpönttöön sanomaan, että esimerkiksi yksi koulu suljetaan näillä tiedoin. Uskallan itse puhumaan, kunhan faktat ovat selvillä.

Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut