Marva Groupin toimitusjohtaja Heikki Marva kuvattiin Länsi-Suomen lehtiarkistossa. Perheomisteinen raumalaismedia jää historiaan, kun Länsi-Suomi ja Satakunnan Kansa yhdistyvät Sanoman julkaisemaksi sanomalehdeksi. Jatkossa perheyhtiöllä on yksi pääliiketoiminta-alue: Satatuote toimittaa muovipakkausratkaisuja erityisesti lääketeollisuuteen. Näkymät ovat valoisat, Marva sanoo.
Istumme Heikki Marvan kanssa haastattelua varten pöydän ääreen Susivuorentiellä sijaitsevan kiinteistön kellarikerroksen kätkemässä neuvotteluhuoneessa.
On tammikuu 2024.
Samaisessa neuvotteluhuoneessa elokuun 30. päivänä 2023 Marva Groupin toimitusjohtaja kertoi perheyhtiön päättäneen myydä Marva Median ja Rauman Suorajakelun koko osakekannat Sanoma Media Finlandille.
Se tarkoitti, että raumalaisessa perheomistuksessa olleet sanomalehti Länsi-Suomi ja kaupunkilehti Raumalainen siirtyisivät Suomen suurimman mediayhtiön omistukseen.
Kauppaa voi hyvällä syyllä sanoa raumalaisen paikallismedian näkökulmasta historialliseksi.
Heikki Marvan isoisä Olavi osti enemmistön Länsi-Suomesta vuonna 1955.
68 vuotta myöhemmin muutos oli kuitenkin välttämätön, sanoo Heikki Marva.
– Sitä se oli, taloudellisesti ja toiminnallisesti ajateltuna. En nähnyt mitään muuta vaihtoehtoa. Ei kannata olla sellaisella toimialalla, jolle ei enää pysty antamaan, Marva pohtii.
Jatkossa perheyhtiö keskittyy Satatuotteen kasvuun kasvavalla toimialalla. Yhtiö valmistaa muovipakkauksia erityisesti lääketeollisuuden tarpeisiin.
Paikallismediankin mullistuksena ATK
Perheyhtiön toiminnoissa jo opiskeluaikoinaan mukana ollut Heikki Marva ei koskaan itse ollut suoraan mediapuolen palveluksessa.
– Toki omistajana olen sitten ollut yhtiön hallituksessa, ja viime vuodet myös virallisena toimitusjohtajana. Ja oleellisesti mediapuoleen liittyi kirjapaino, joka oli yksi lehden osa. Siihen liittyvistä asioista en ollut suoraan vastuussa operatiivisesti päättämässä, mutta investointeja on tietysti hallituksessa päätetty seurattu, Marva kertoo.
Yksi prosessi lehtitalon historiasta on kuitenkin jäänyt erityisesti Marvan mieleen.
– Sen muistan hyvin, kun tänne aikoinaan hankittiin toimitusjärjestelmä. Silloin puhuttiin aateekoosta. Ei tarvittukaan enää kirjoituskonetta, vaan tiedot käsiteltiin laitteessa, jota kutsuttiin tietokoneeksi. Tilantarve näille laitteille oli aivan valtava, Marva nauraa.
Pienen paikkakunnan medialle ne olivat "todella edistyksellisiä muutoksia", näkee Marva.
– Olimme varmasti pelottomia ja silloisen toimialan ehdottomassa kärjessä.
Digimurroksella ratkaiseva rooli
On vaikea olla näkemättä ATK-muiston vertauskuvallisuutta. Maailman digitalisoituminen ja median muuttuminen sen mukana olivat iso taustatekijä sille, miksi kannattavan medialiiketoiminnan pyörittäminen 2020-luvulla osoittautui raumalaiselle perheyhtiölle haasteeksi.
Niin suureksi, että myyminen oli järkevämpää kuin väkisin yrittäminen.
– Olihan tällä murroksella ihan ratkaisevan iso vaikutus. Kun painetun median kyky tuottaa kassavirtaa on heikentynyt ja sen rooli niin merkittävästi muuttunut, olisi pitänyt pystyä voimakkaasti kehittämään sitä kaikkea digiä. Enhän minä edes tiedä, mitä kaikkea Sanoma tekee, mutta yhtiöstä tulee niin vahvasti sellainen tunne, että heillä on voimaa, kyvykkyyttä ja osaamista tehdä ja hallita suurempia kokonaisuuksia, Marva luonnehtii.
Eikä tällainen päätös tietenkään synny yhdessä yössä. Yrityskauppaan tiedot ovat sillä tavalla luottamuksellisia, ettei Marva voi avata sen aikataulun yksityiskohtia, mutta "pitkään sitä harkittiin", ja pitkä ja perusteellinen projekti kaupasta muodostuikin.
– Iso muutos toimialalla tapahtui finanssikriisin jälkeen. Ei vielä silloin missään tapauksessa mietitty myymistä, mutta huomasimme, että kuluttajien käyttäytyminen muuttui teknologian kehittyessä. Laite nimeltä iPhone muutti meidän kaikkien maailmaa.
Sanoma erottui arvoillaan
Finanssikriisistä on hyvinkin 15 vuotta aikaa.
Onko ottajia tällä välin ollut?
– Aika harvakseltaan sellaisia "ovenraapijoita" on ollut. Toki ainahan niitä tulee, mutta olemme omistajina niin sitoutuneita tähän mediaan ja myös Raumaan, ettemme ole aktiivisesti itse myyneet.
Marva uskaltaa jopa arvioida, että liiketaloudellisesti ajateltuna sitoutuminen kesti ehkä liiankin kauan: "oltiin vain mukana, ja toivottiin, että tapahtuisi jokin muutos".
– Mutta se on sitä kuuluisaa jälkiviisautta, joka ei auta tässä yhtään.
Kun neuvotteluyhteys Sanoman kanssa saatiin avattua, kaikki sujui hyvin. Marva puhuu haastattelun aikana useasti Sanoman arvoista: sitoutumisesta korkean tason journalismiin ja syvästä kunnioituksesta lukijoita kohtaan. Lukijoista ja tilaajistahan bisnes muodostuu.
– Tässä on muitakin neuvottelukumppaneita ollut, ja kaikki ovat toki olleet fiksuja. Mutta kyllä Sanoma erottui. Sen on huomannut nyt, kun ulkopuolisena seuraa, miten asioita viedään eteenpäin ja miten niistä tiedotetaan. Se kunnioittaa toimialaa, osaamista ja journalismia. Sillä on iso merkitys.
Luopumisen lisäksi mietittävä mahdollisuuksia
Heikki Marva on raumalaisessa yrityselämässä epäilemättä tunnettu hahmo, joka liikkuu eri piireissä ja tapaa paljon ihmisiä.
Millaista palautetta hän on yrityskaupasta saanut?
– Voittopuolisesti todella hyvää. Kaikki ymmärtävät toimialalla tapahtuneen muutoksen, koska se on koskenut niin tilaajia kuin ilmoittajiakin. Huono palaute on ollut hyvin vähäistä, Marva sanoo.
Tämä juttu ilmestyy viimeiseksi jäävässä "itsenäisessä" Länsi-Suomen numerossa tiistaina 30. tammikuuta 2024.
Muutoksen mahdollisuudet mitataan torstaina 1. helmikuuta alkaen, kun kaupan myötä syntynyt uusi Satakunnan Kansa Länsi-Suomi alkaa ilmestyä, sanoo Marva.
Hän pitää lehden tulevaisuutta valoisana. Iso asia on, että toimitus säilyy Raumalla.
– Usein mietitään vain sitä, mistä kaikesta muutoksen myötä joudutaan luopumaan. Mutta pitäisi muistaa nähdä sekin, mitä kaikkea iso mediatalo voi Rauman kaltaiselle paikkakunnalle tuoda. Näen sen isona mahdollisuutena, Heikki Marva toteaa.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.