Valtatie 8 kytkee yhteen Länsi-Suomen kasvuklusterit ja vientisatamat, mutta on palvelutasoltaan monin paikoin kuin tuppukylän väylä. Runsas raskas ja henkilöliikenne samalla ahtaalla väylällä aiheuttaa vaaratilanteita.
Turusta Rauman, Porin, Vaasan ja Kokkolan kautta pohjoiseen vievä 626 kilometriä pitkä valtasuoni kulkee Suomen vahvimman vientiteollisuusvyöhykkeen läpi. Tienvarren maakuntien osuus Suomen tavaraviennistä on jo noin 35 prosenttia.
Etenkin Varsinais-Suomen viennin arvo on noussut viime vuosina. Turussa Kasitien varressa on meriteollisuutta, Uudessakaupungissa auto- ja akkuteollisuutta sekä kemianteollisuutta.
Raumalla tien varressa on telakkateollisuutta, Porissa kemian- ja metalliteollisuutta. Vaasan seudun energiaklusteri ja Kokkolan epäorgaanisen kemianteollisuuden keskittymä ovat Pohjolan suurimpia.
Alueen teollisuus on ollut huikeassa vedossa. Raskaan liikenteen määrä on kasvanut muuta maata nopeammin. Esimerkiksi rannikon tuulivoimahankkeet ovat merkittävästi lisänneet erikoiskuljetuksia tiellä. Teollisuustuotteita ei tehdä etänä, joten raskaan liikenteen seassa sukkuloiva työmatkaliikennekin on kasvanut.
Onneksi tielle on saatu hienoja parannuksia. Esimerkiksi kuntoon laitettu Turku–Nousiainen-väli osoittaa vastaansanomattomasti, miten järkevä tieinvestointi parantaa liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta. Vastaava tasonparannus tarvitaan Kasitiellä kipeästi aina Pohjois-Pohjanmaalle asti. Myös Suomen geopoliittisen tilanteen muutos edellyttää, että pidämme läntisten tieverkkomme kunnossa.
Pääväyläverkon ongelmakohtien korjaaminen tarkoittaa esimerkiksi nelikaistaosuuksien ja eritasoliittymien lisäämistä sekä taajamaliikenteen erottamista pitkän matkan liikenteestä. Päätiet kuten vt 8 on myös digitalisoitava reaaliaikaisen tilannetiedon, älyliikenteen ja automaation mahdollistamiseksi, ja niille on rakennettava fossiilittomien käyttövoimien jakeluinfra.
Tarvitsemme parempaa ymmärrystä saavutettavuutta parantavien väylähankkeiden yhteiskuntataloudellisista vaikutuksista. Hankkeiden kotimaisuusaste on kova, ja ne poikivat uusia, yksityisiä investointeja. Tämä kaikki tarkoittaa Suomelle pitkäaikaista kilpailukykyä ja tulevaisuuden tulovirtoja.
Suomelle on luotava väylien kehittämisestä kunnianhimoinen visio. Liikenne 12:sta rahoitustasoineen ei saa lipsua. Investointeja vauhdittaisi valtionyhtiöiden myyntituottojen kohdentaminen infraan. Esimerkiksi miljardilla syntyisi yli 11 000 työpaikkaa. Rahasta yli kolmasosa palautuisi veroina kansantalouden kiertoon. Suurimpia hankkeita on toteutettava myös kehysmenettelyn ulkopuolella, yksityistä rahaa hyödyntäen. Kun oma hankemyllymme pyörii, EU-rahan hakeminen helpottuu.
Mikko Ollikainen, kansanedustaja, Vt 8 eduskuntaverkoston puheenjohtaja
Matias Marttinen, kansanedustaja, Vt 8 eduskuntaverkoston varapuheenjohtaja
Jukka Annevirta, toiminnanjohtaja, INFRA Länsi-Suomi, Turku
Mauritz Knuts, toiminnanjohtaja, INFRA Pohjanmaa, Vaasa