Eurajoen huonoksi äityneen bakteeritilanteen selvittely jatkuu sekä paikallisin että valtion viranomaisvoimin. Suolistobakteerien lähdettä tai syytä pitoisuuksien kohoamiseen ei ole toistaiseksi löytynyt.
Joen ylä- ja keskiosissa havaittiin kohonneita koli- ja enterokokkibakteerien pitoisuuksia jo viikko sitten.
Viime viikon näytteissä bakteeripitoisuus ylitti kasteluveden raja-arvot Kauttuan ja Köyliönjoen välillä. Mäkelän uimarannalla Eurakoskella on puolestaan uimakielto, sillä uimavedelle annettu bakteeripitoisuuden raja-arvo ylittyi.
Pitoisuudet ovat pysyneet korkeina vielä tällä viikollakin. Tuoreimmat näytteet otettiin maanantaina, ja niistä odotetaan tuloksia lähipäivinä.
Puhdistamojen purkuvesi kunnossa
Ainakin se näyttää selvältä, että jätevedenpuhdistamojen päästöistä ei nyt ole kyse. Sekä JVP-Eura että Säkylän kunta ottivat tilanteen vuoksi lisänäytteitä purkuvesistään.
– Lähtevän veden bakteeripitoisuudet ovat pienet ja hygienisointi on ollut käytössä, kertoo laitoksia valvova ylitarkastaja Timo Stranius Varsinais-Suomen ely-keskuksesta.
Myöskään poikkeuspäästöjä ei ole tiedossa.
Eurajoen bakteeripitoisuudet ovat viime vuosina kohonneet ajoittain merkittävästi myös muista kuin puhdistamoihin suoraan liittyvistä syistä.
Pitoisuudet ovat kasvaneet erityisesti Kiukaisten tienoilla. Yksi tapaus johti vuotaneen viemäriputken löytymiseen, mutta usein bakteerien lähde on jäänyt löytymättä.
Tällä kertaa katse kohdistuu yläjuoksulle
Nyt tilanteen tekee erikoiseksi se, että pitoisuudet ovat kohonneet nimenomaan yläjuoksulla.
Viime viikon maanantaina otetuissa näytteissä kohonneita koli- ja enterokokkibakteerien pitoisuuksia havaittiin Kauttuankoskessa saakka.'
Torstaina pitoisuudet olivat koholla erityisesti Euran keskustassa, jossa pitoisuus kasvoi Käräjämäen ja Filppulantien siltojen välillä.
– Tässä välissä niitä (suolistbakteereja) jokeen on tullut, sanoo ely-keskuksen vesistöasiantuntija Asko Sydänoja.
Eilen maanantaina näytteitä otettiin lisää, ja edellä mainittujen siltojen väliltä lisäksi tihennetyin välein.
JVP-Eura (kuvassa) tai Säkylän kunnan jätevedenupuhdistamo eivät ole raportoineet poikkeuspäästöistä. Näytteissä myös purkuveden laatu on ollut normaali. KUVA: arkisto/Juha Sinisalo
Viemäriverkostosta ei ole löytynyt vikoja
Ympäristöviranomaiset ovat pyrkineet pääsemään juurisyiden äärelle myös toista kautta, eli haarukoimalla mahdollisia bakteerilähteitä.
Euran keskustassa kohonneiden pitoisuuksien kohdalla katse kääntyy erityisesti viemäriverkostoon.
– Euran vesihuolto on selvittänyt paineviemäreitä ja viemäristöä. Mitään, joka selittäisi tämän, sieltä ei ole löytynyt, Stranius sanoo.
Toisaalta bakteeripitoisuus kasvoi viime torstain näytteissä vielä Euran keskustan jälkeenkin. Esimerkiksi korkeimmat enterokokkien pitoisuudet todettiin Kiukaisissa.
Lisäksi jää kysymys siitä, mikä nosti bakteeripitoisuudet Kauttuankoskessa. Viime torstaina otettiin näytteitä tämän vuoksi myös Pyhäjärvestä, mutta siellä pitoisuudet olivat pieniä.
Mahdollisia lähteitä joudutaan siis vielä spekuloimaan.
Lantakaan ei näytä selittävän
Yhtenä mahdollisuutena on joko pelloille levitetty tai muualle varastoitu lanta.
Etelä-Satakunnan ympäristötoimiston ympäristöpäällikkö Jukka Reko huomauttaa, ettei lannanlevitys vaadi lupaa. Siksi siitä ei tule ympäristöviranomaisille tietoa.
– Olemme selvittäneet muutaman karjatilan osalta asiaa ja niissä ei ole kevään jälkeen lantaa levitetty. On mahdollista, että karjanlantaa on tuotu levitykseen muualtakin valuma-alueelle, hän sanoo.
Bakteeritilanteen herättämä julkinen keskustelu olisi kuitenkin Rekon mielestä tuonut todennäköisesti jo yleisövihjeitä viranomaisille, jos lantaa olisi levitetty Euran keskustan ja Kiukaisten välille.
Lantavarastoissakaan ei ole tiedossa riskikohteita.
– Olemme tarkistaneet Euran-Kiukaisten välillä olevien karjatilojen lantavarastoja tänä vuonna ja niissä ei ole havaittu vuotoja tai epäkohtia.
Sateiden huuhtova vaikutus voi olla yksi syy
Viemäriverkoston ulkopuolinen jätevesikuormitus on yksi mahdollinen bakteerien lähde. Kuormituspiikki olisi voinut syntyä kuivan kesän vaihduttua sadeaikaan.
– Pitkien poutajaksojen aikana kesällä on hule- ja salaojaputkiin ja ojiin johdettu haja-asutuksen jätevettä, joka huuhtoutuu kovissa sateissa eteenpäin edelleen jokeen, Reko selittää.
Mahdollisuuksien joukkoon mahtuvat myös asvaltoidut taajamat ja sateiden huuhtova vaikutus niissä.
– Niiden merkitystä bakteerikuormituksen osalta tällaisissa akuuteissa tilanteissa on erittäin hankala selvittää.
Voimalaitoksen vessavesissä oli ongelmia
Kauttuankoskella selvitetään edellisten lisäksi teollisuuden omien wc-vesien tilannetta.
Adven Kauttuan voimalaitoksen saniteettivesikaivossa ja -pumppaamossa on Straniuksen mukaan ollut viime viikon alussa ongelmia. Yritys selvittää tilannetta yhdessä ely-keskuksen kanssa.
Eurajoen bakteeripitoisuuden kohoamisessa voi tällä kertaa olla kyse myös yhteisvaikutuksesta ja sattumien summasta.
Sateilla on todennäköisesti rooli joka tapauksessa.
– Mahdollisia päästölähteitä voi olla monta, Stranius summaa.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.