Lantapommin purkamiseen tarvitaan lisää eläintiloja – luvassa on tukea käsittelyyn ja kuljetukseen

Lantaa on erityisesti rannikolla paljon enemmän kuin sitä lähialueen pelloilla voidaan järkevästi hyödyntää. Siksi ravinteita päätyy mereen.
Lantaa on erityisesti rannikolla paljon enemmän kuin sitä lähialueen pelloilla voidaan järkevästi hyödyntää. Siksi ravinteita päätyy mereen.

Siipikarjan ja sikojen lanta on stkeimpiä Itämerta rehevöittäviä ongelmia Suomessa. Eläintuotanto on keskittynyt Satakuntaan, Varsinais-Suomeen ja Pohjanmaalle, missä lannan hyödyntämiseen peltolannoitteena on suhteettoman vähän mahdollisuuksia.

Lannan kuljetus kauas sisämaan kasvitiloille taas on kuitenkin nykytilanteessa kannattamatonta. Venäjän hyökkäyssota ja sen nostamat energiakustannukset ovat pahentaneet tilannetta entisestään.

Niinpä lannan sisältämää fosforia ja typpeä päätyy runsaasti mereen.

Käsittelykin on kallista

Lantapommin purkaminen olisi kuitenkin yllättävän halpaa, katsoo John Nurmisen Säätiö.

– Merkittävin este ravinteiden kierrätykselle on nykyinen maatalouden tukipolitiikka, sanoo säätiön meriympäristöjohtaja Marjukka Porvari tiedotteessa.

Ongelman ratkaisemiseen riittäisi hänen mukaansa murto-osa maatalouden nykyisestä ympäristö- ja hankerahoituksesta, jos sitä suunnattaisiin lannan kierrätyksen taloudellisiin pullonkauloihin.

Esimerkiksi lannan kuljetus kaatuu yleensä kustannuksiin.

Niitä voidaan leikata käsittelemällä lantaa niin, että sen ravinnesuhteet paranevat. Tämäkin vie kuitenkin paljon kallista energiaa.

Tilapari avaimena

Säätiö on kehittänyt lantakierrätyshankkeessaan maatalouden ravinnekierrätystä niin, että mukana on sekä eläin- että kasvitiloja. Niiden välillä on siirretty prosessoitua kuivalantaa, jota käytetään erityisesti fosforilannoitteena.

Hankkeeseen kaivataan kuitenkin lisää tilapareja ja varsinkin eläintiloja länsi- ja lounaisrannikolta.

Luvassa on taloudellista tukea kuivalannan prosessointiin ja kuljetukseen. Käytännön järjestelyistä viljelijat huolehtivat itse.

Hankkeessä kerättävien tietojen avulla ratkaisuja ja yhteiskunnallisia ohjauskeinoja, joilla lannan ravinteet voidaan hyödyntää nykyistä tehokkaammin.

Kyse myös huoltovarmuudesta

Vesistöjensuojelun ohella kyse on entistä ahtaammalle joutuneiden viljelijöiden toimeentulosta sekä Suomen huoltovarmuudesta.

Keinolannoitteiden hinta on noussut ja saatavuus vaikeutunut. Venäjä-riippuvuus erityisesti typen ja kaliumin kohdalla on jopa Euroopan laajuinen ongelma.

– Nyt jos koskaan kaikki lannan ravinteet kannattaisi tarkoin hyödyntää mahdollisimman monella hehtaarilla, sanoo Luken erikoistutkija Olli Niskanen tiedotteessa.

Lantakierrätyshankkeessa mukana oleva kasvinviljelijä Kari Mutkala sanoo, että hanke on mahdollistanut ympäristölle ystävällisemmän viljelyn ja parantanut peltojen kasvukuntoa.

– Viljelijät tarvitsevat tukea siirtyäkseen orgaanisiin lannoitteisiin ja on hienoa, että tämä hanke tukee muutosta, hän sanoo.

Lannan luovutuksesta kiinnostuneet eläintilat voivat ilmoittautua hankkeeseen 12.6. mennessä osoitteessa johnnurmisensaatio.fi/tilahaku2022.