"Tiedämme tasan tarkkaan missä Rauman esikouluikäiset ja kouluikäiset lapset ovat." Näin tokaisi sivistysjohtaja Soile Strander Rauman varhaiskasvatusuudistusta kommentoidessaan tällä viikolla. Missä lapset sitten ovat ja miten tämä tiedetään? Sivistystoimialan tilastoista, joihin tähän mennessä tiedossa olevat raumalaislapset on sijoiteltu asuinpaikoittain ja koulualueittain.
Tietojen perusteella voi hahmottaa, missä päin kaupunkia ja paljonko muksuja on nyt ja tulevina vuosina. Koulunpidon kannalta tilastot ovat kiinnostavaa luettavaa. Ne luovat myös pohjaa kouluverkkokeskustelulle, jota Raumalla on käynnistelty hiljalleen alkuvuodesta.
Lapsien määrä vähenee lähestulkoon kaikkialta, toisaalla dramaattisemmin kuin toisaalla. Se merkitsee väistämättä myös alakoulujen kokonaiskokojen pienenemistä.
Esimerkin vuoksi voi todeta, että tuorein sarja raumalaisia ekaluokkalaisia oli kooltaan 401 oppilasta, kun lukuvuosi viime elokuussa alkoi. Ekaluokkalaiset ovat huvenneet 50:llä eli 350:een, kun mennää kuusi vuotta eteenpäin, vuoteen 2024. Tämä on vertailun päätevuosi. Koulutielle astuvat silloin vuonna 2017 syntyneet lapset, joiden määrästä on saatavilla tuorein tilasto.
Pienimmät eri maata
Oppilasmääriensä puolesta draamaattisimpia käyriä näyttävät kylien koulut. Jos lapsiryntäystä ei tule, näyttää esimerkiksi kaupungin pienimmän, Kodisjoen koulun, tuleva koko todella pieneltä. Tämän lukuvuoden alussa oppilasmäärä oli yhteensä 40. Kuusi lukuvuotta eteenpäin koko olisi enää 22. Ekaluokkalaisia heistä olisi kolme.
Paljon tasaisemmalta näyttää kehitys kaupungin toiseksi pienimmässä eli Vasaraisten koulussa. Nyt koko on 50 ja vertailuvuotena 2024 ennustetaan yhä 47 oppilaan määrää. Tosin ekaluokkalaisten määrä on kutistunut nykyhetken 11:sta 5:een.
Kylissä kutistuu
Romahdukset lapsimäärissä näkyvät kylissä. Huomattavan paljon supistuvat tulevaisuudessa Kortelan koulun, Unajan koulun ja Lapin koulun koot. Kortelan koulu lähti lukuvuoteen 74 oppilaalla, kun ennustevuonna 2024 luku on enää 52. Unajan koulun 136 oppilasta kutistuu enää 90:een.
Lapissakaan ei nykyisen 222 oppilaan sijasta olisi enää kuin 185 oppilasta.
Uotila sen sijaan pysyy näillä näkymin yli kahden sadan oppilaan kouluna, vaikka lapsien väheneminen näkyy sielläkin.
Keskustassa tasaista
Tasaisimmin Raumalla pitävät pintansa keskusta sekä Nanun ja Kourujärven koulujen alueet. Loivin käyrä on keskustassa, jossa alakouluun astuvia lapsia on tasaisesti noin 170 molemmin puolin.
Keskustan kouluiksi lasketaan Raumalla Karin koulu, Normaalikoulu ja Freinetkoulu. Tosin kaksi viime mainittua imuroivat oppilaita tasaisesti ympäri kaupunkia.
Nanun ja Kourujärven koulut keräävät oppilaansa pääosin Lonsin, Paroalhon, Kourujärven ja Nummen alueilta. Oppilasmäärien kehitys on molemmissa kouluissa todella tasaista.
Niiden yhteenlaskettu koko oli 513 oppilasta ja täsmälleen samansuuruisena koon ennustetaan myös pysyvän.
Tasaisuus ei kuitenkaan tarkoita, että kouluverkko olisi koskematon. Johtavat päättäjät (LS 12.1.) ovat jo väläyttäneet mahdollisuutta, että peruskorjausikäinen Kourujärvi ja väistötiloissa toimiva Nanu voisivat toimia saman katon alla jossain tulevaisuudessa.
Pohjoisessakin vähenee
Rauman suurimmalla koulualueella pohjoisessa lapsia riittää, vaikka kokonaismäärään on tulossa hyvin merkittävää laskua.Pohjoisessa Merirauman, Syvärauman ja Pyynpään koulujen yhteenlaskettu oppilasmäärä oli lukuvuoden alussa 773 oppilasta. Kuusi vuotta eteenpäin ollaan enää 717:ssä, mikä merkitsee 56 oppilaan pudotusta.
Tosin myös kouluverkko alueella supistuu jo, kun Merirauman ja Syvärauman koulujen toiminta päättyy ja Pohjoiskehän koulu aloittaa.
Pohjoisin eli Kaaron koulun alue on kova romahtaja. Nykyinen 210 oppilaan kokonaismäärä laskee niin, että ennustevuotena alakoululaisia on enää 143.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.