Lasten puheterapiaan jonotetaan pitkään

Puheterapiaa voidaan pahimmassa tapauksessa jonottaa Raumalla vuoden verran, vaikka terapian tarjoaminen on merkittävästi parantunut muutaman vuoden takaisesta.

– Jonotusaika vaihtelee hoidon tarpeen kiireellisyysasteesta. Jonoja on käytännössä kolme: hoidon tarpeen tutkimusjono, puheterapian odotusjono ja kontrollihoidon jono, avoterveydenhuollon johtava ylilääkäri
Mari Siitari-MattilaRauman sosiaali- ja terveysvirastosta kertoo.

Valtaosa puheterapiaa tarvitsevista on lapsia. Myös hoitojonot ovat lasten puheterapian puolella. Jos aikuisten terapian puolelta on jäänyt ylimääräisiä aikoja, ne on ohjattu lasten hoitamiseen.

Puheterapeutin tutkimusta jonottaa Raumalla noin 120 lasta. Hoidon tarvetta arvioitaessa määritetään puhehäiriön laatu ja terapian tarve. Lisäksi päätetään mahdollisista lisätutkimuksista, kuten esimerkiksi neurologikäynnistä.

Ensimmäistä puheterapiajaksoaan odottaa 54 lasta.

– Tavoitteenamme on, että kaikki 4–6-vuotiaat lapset saataisiin hoidettua. Pyrimme antamaan terapiajaksot sellaisessa kehitysvaiheessa, jossa lapsen työskentelyvalmiudet olisivat niin kotiharjoittelua kuin terapiatyöskentelyä ajatellen hyvät. Lievempiä ja nuorempien lasten puhehäiriöitä on hoidettu lähinnä ohjauskäyntien muodossa, Mari Siitari-Mattila sanoo.

– Viime viikolla pystyimme antamaan terapia-aikoja kymmenelle lapselle. He olivat jonottaneet hoitoa noin vuoden verran. Seuraavan kerran uusia terapia-aikoja annetaan elokuussa.