Koronapandemia tiesi lautapelikauppiaille ja pelien maahantuojille varsin mojovaa myyntipiikkiä. Sittemmin myyntiluvut ovat tasaantuneet, mutta pysyneet silti kasvu-uralla ja pandemiaa edeltäneitä vuosia parempina. Näin kerrotaan STT:lle alan yrityksistä.
Lautapelejä ostetaan edelleen ajankuluksi ja lahjoiksi, mutta myös lääkkeeksi netti- ja ruuturiippuvuutta vastaan.
Koronapandemia sulki suomalaisperheet etenkin taudin ensimmäisessä aallossa neljän seinän sisälle. Kun aika alkoi käydä karanteeniviikkoina pitkäksi, kaivettiin kaapeista ja varastojen kätköistä esiin vanhoja pelejä, kuten Kimble, Afrikan Tähti ja Trivial Pursuit, mutta myös tuoreempia klassikkoja, kuten Carcassonne, Smart10-tietopeli, Catan, Menolippu ja Exit-pakohuonepelit.
Peleihin haettiin kiivaasti lisäosia, mutta toki uusiakin pelejä hankittiin, sillä vuosina 2020–2021 lautapelien myynti kasvoi monilla alan yrityksillä ennätyslukemiin. Näin kävi myös Lautapelit.fi Oy:ssä.
Yhtiöllä on maahantuonnin ja verkkokaupan lisäksi myymälät Helsingissä ja Tampereella sekä tytäryhtiö Tanskassa, joka vastaa jakelusta muihin Pohjoismaihin. Liikevaihtoa kertyi vuonna 2022 noin kahdeksan miljoonaa euroa.
– Esimerkiksi Exit-pakohuonepelejä tuotettiin vuonna 2020 niin paljon kuin vain pystyttiin. Kokonaan uusien pelien lanseeraaminen oli sen sijaan pandemian aikaan haastavaa, toimitusjohtaja Toni Niittymäki kertoo.
Vaikka myyntikäyrät ovat sittemmin tasaantuneet, ne ovat Niittymäen mukaan paremmalla tasolla kuin ennen pandemiaa. Hän uskoo kasvun myös jatkuvan.
Tarkka tilastointi pulmallista
Suomen suurimman lautapelitalon, porilaisen Tactic Gamesin toimitusjohtaja Lauri Nieminen on näkemyksissään samoilla linjoilla kuin Niittymäki.
– Korona-ajan kysyntäshokista on palattu tasaiseen kasvuun, Nieminen sanoo.
Tactic Games on tunnettu muun muassa Kimblesta, Aliaksesta ja Mölkystä. Vientiä on noin 70 maahan. Valtaosa konsernin 35 miljoonan euron liikevaihdosta vuonna 2022 kertyi Pohjoismaista.
Suomessa ei tilastoida lautapelien virallisia myyntilukuja. Tavarataloissa sekä lelu-, kirja- ja verkkokaupoissa myydään kuitenkin vuosittain yhteensä satojatuhansia lautapelejä, joista suosituimpien myyntimäärät kiipeävät kymmeniintuhansiin. Tarkka tilastointi on alan yrittäjien mukaan vaikeaa, sillä valikoimaa on pelikorteista roolipeleihin.
Ruotsi kirii Suomea kiinni
Lautapelien suosio on jatkanut kasvuaan vuodesta 2015 lähtien myös Ruotsissa, eikä myyntiä ole Niemisen mukaan notkauttanut merkittävämmin edes kruunun heikko kurssi. Innokkaimmiksi lautapelimaiksi hän listaa Saksan, Ranskan ja Britannian.
Suomessa Ruotsin kaltainen vastaava laaja kasvutrendi koettiin Niittymäen mukaan jo parikymmentä vuotta sitten. Tuolloin myyntimoottoreina olivat uudet strategiapelit, joista esimerkiksi Carcassonne keikkuu edelleen täkäläisten myyntilistojen kärkipäässä.
– Ruotsissa suositaan Suomea enemmän niin kutsuttuja party- ja perhepelejä, Niittymäki kertoo.
Tytöt liittyneet pöytäjääkiekon pelaajiin
Vaikka Stiga-pöytäjääkiekkopelin myyntiluvut ovat pudonneet lähes puoleen 1990-luvun kultaisista vuosista, on klassikkopeli pitänyt varsin hyvin pintansa myös internetin aikakaudella.
– Myyntiluvut ovat vuosittain 12 000–15 000 kappaleen luokkaa. Niistä parituhatta on jalkapalloversioita, mutta määrä kasvaa jatkuvasti, kertoo Stiga Sports Suomen myyntipäällikkö Danny Vane-Tempest.
Suomi on väkilukuunsa nähden varsin vahva pöytäkiekkomarkkina, mutta kauppa käy kuulemma mukavasti myös Ruotsissa, Saksassa ja Tshekissä. Kanadassa on myynnissä oma NHL-versio.
– Myös Venäjä oli takavuosina tärkeä myyntialue. Vienti lopetettiin Ukrainan sodan myötä, Vane-Tempest kertoo.
Suomen myynnistä yli 80 prosenttia ajoittuu joulumarkkinoille eli loka-joulukuulle.
– Harvassa ovat ne miehet, jotka eivät olisi joskus pelanneet pöytälätkää. Perinne siirtyy isältä pojille, mutta viime vuosina pöytäjääkiekosta ovat alkaneet innostua myös tytöt, jotka pelaavat sitä usein pareittain, Vane-Tempest sanoo.
Klassikko se on myös joukkueiden puolesta: Suomi–Ruotsi-peliversion markkinaosuus on näet molemmissa maissa noin 95 prosenttia.
Timo Sormunen, STT
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.