Lieskojen taltuttamista ja onnettomuuspaikoilla toimimista halutaan nyt opettaa paitsi viranomaisille, myös yrityksille – "Rekkakuski voi nähdä päivässä enemmän onnettomuuksia kuin minä koko elämäni aikana"

Porissa sijaitseva Länsi-Suomen pelastusharjoitusalue haluaa tarjota koulutusta paitsi viranomaisille, myös yrityksille. Tarkoitus on kasvattaa volyymia, sanoo säätiön tuore asiamies.

Kyljelleen kaatunut auto, savun täyttämä kontti, roihuava rakennus. Muun muassa tällaisiin olosuhteisiin voi päästä tutustumaan Länsi-Suomen pelastusharjoitusalueella. Porin lentoaseman liepeillä sijaitseva alue on tuttu monelle viranomaiselle, sillä siellä ovat vuosien varrella harjoitelleet niin palomiehet, poliisit kuin rajavartijatkin.

Nyt alueelle halutaan kuitenkin ottaa uusi suunta ja tehdä toimintaa tutuksi myös yrityksille, sanoo pelastusharjoitusaluetta hallinnoivan säätiön asiamies Aleksi Vihtilä. Hän aloitti tehtävässä elokuussa.

– Tarkoitus on kasvattaa volyymia ottamalla yritykset turvallisuuspäällikköineen mukaan ja miettiä yritysturvallisuutta kokonaisuudessaan. Alue ei ole mitenkään "salainen" tai tarkoitettu pelkästään viranomaisille, vaikka heille se alun perin onkin rakennettu, Vihtilä linjaa.

Rekkakuskien on tärkeää osata toimia

Esimerkiksi tällä viikolla alueella kouluttautuivat satakuntalaiset kuljetusalan yritykset. Koulutuksen järjesti Turun yliopiston, Tampereen korkeakoulusäätiön ja Länsi-Suomen pelastusharjoitusaluesäätiön toteuttama SataDiLogis-hanke.

Ammattiautoilijoille opetettiin esimerkiksi liikenneonnettomuuspaikalla toimimista, kuten ensiapua ja alkusammutusta.

– Jos miettii raskaan liikenteen kuljettajia, heitä on tuolla liikenteessä valtava määrä päivittäin ja he ajavat paljon. Rekkakuski voi nähdä päivässä enemmän liikenneonnettomuuksia kuin minä näen koko elämäni aikana. On tärkeää, että he osaavat toimia, Vihtilä toteaa.

Esimerkkejä niin kokeille kuin kirvesmiehillekin

Turvallisuus ja onnettomuustilanteissa toimiminen ei kuitenkaan rajaudu vain tietyntyyppisiin yrityksiin. Vihtilän mukaan vielä ei ole tullut vastaan yhtäkään yritystä, jossa turvallisuuskoulutus ei olisi tarpeen.

– Keittiöhenkilökunnalle on voitu näyttää, miten rasvapalo roihahtaa. Kirvesmiehet käyttävät nykyään monenlaisia aerosoleja, ja he ovat saaneet nähdä, miten aerosolipullo räjähtää, Vihtilä mainitsee esimerkkeinä.

38 hehtaarin pelastusharjoitusalueella on mahdollisuuksia monenlaiseen: "on tilaa räjäyttää ja polttaa", kuten Vihtilä sanoo.

Ideana on viedä turvallisuuskoulutus aidon oloisiin konkreettisiin tilanteisiin.

– Meillä on esimerkiksi liikenneonnettomuusrata, jossa voimme kaataa ihan oikean auton katolleen tai kyljelleen tai miten päin vaan. Ei tarvitse pelkästään auditoriossa oppia.

Onnettomuuskuvaaminen on iso ongelma

Satakuntalaisyrityksissä turvallisuusasiat ovat Vihtilän tuntuman mukaan keskimäärin hyvällä mallilla: turvallisuusvastaavat on nimetty ja asioita on aidosti mietitty.

Toiveissa on, että opit esimerkiksi onnettomuuspaikalla toimimisesta valuisivat myös yksityisten ihmisten elämään.

– Onnettomuuspaikoilla toimimisessa on isoja ongelmia. Moni ajaa ohi ja toivoo, että saisi videota ja sitten 112:een soitetaan vasta parin kilometrin päästä.

– Juttelin juuri pelastuslaitoksen paloesimiesten kanssa, ja he sanoivat, että lähes jokainen ohiajaja nykyään kuvaa onnettomuuspaikkaa, Vihtilä huokaisee.

Mieleen on juolahtanut, voisiko tätä valistusta viedä jo kouluihin.

– Oppilaita voisi muistuttaa jo ajoissa, ettei onnettomuuspaikoilla pidä keskittyä kuvaamiseen.

Kaikkea kulissikaupungista kemikaaliturvallisuuteen

Länsi-Suomen pelastusharjoitusalue sijaitsee Ilmailuopistontiellä Porissa lähellä Porin lentoasemaa.

Lista alueen tarjoamista mahdollisuuksista on pitkä. Siellä voi harjoitella muun muassa erilaisten palojen sammutusta, savusukellusta, kemikaaliturvallisuutta, ympäristövahinkojen torjuntaa, monipuolisia pelastus- ja jälkihoitotehtäviä, hälytysajoja ja loukkaantuneiden ensihoitoa, kriisinhallintaa sekä yritysturvallisuuteen ja ulkomaantyöhön liittyviä turvallisuuskäytäntöjä.

38 hehtaarin alueesta rakennettua aluetta on kuutisen hehtaaria.

Alueelta löytyy muun muassa niin sanottu kulissikaupunki, jossa voidaan järjestää niin tunkeutumis-, pelastamis- kuin etsintäharjoituksiakin.

Muita ympäristöjä ovat esimerkiksi liikenneonnettomuuskenttä, törmäystestirata, kemikaalikenttä ja lento-onnettomuuskenttä.

Lähde: www.pelastusharjoitusalue.fi

Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut