Liikennesuositus: Kävelykeskusta kruunaa kaupungin - "Vanhassa Raumassa yhteispeli sujuu"

 Ikävimmässä tilanteessa kriisi voi johtaa siihen, että myös moni kaupunkikeskustoja elävöittävä pieni kauppa katoaa, sanoo edunvalvontajohtaja Tuula Loikkanen Kaupan liitosta.

Elävä kävelykeskusta on kaupunkien keskipiste ja jalankulkija sen kuninkaallinen, korostaa kaupunkikeskustojen uusi liikennesuositus. Se sallisi kuitenkin myös rauhallista autoilua yhteisissä katutiloissa, koska liikenteen lisääntyessä eri kulkumuodot eivät aina mahdu omille väylilleen.

Liikenteen harmonisoinnissa liikennemuotoja yhdistetään samaan tilaan. Harmonisointi edellyttää yhteisiä pelisääntöjä, kuvailee arkkitehti, kaupunkisuunnittelija Mikko Heikkilä, joka oli puheenjohtajana suosituksen laatineessa työryhmässä.

– Autoilua lähdetään jonkin verran vapauttamaan keskustoissa. Toisaalta kävelypainotteisuutta jaetaan laajemmin koko kaupungin alueelle. Kun liikennettä sijoitetaan samaan katutilaan, sen pitää tapahtua heikomman eli jalankulkijan ehdoilla.Liikennettä voi rauhoittaa esimerkiksi hidasteilla, risteyksiä kohottamalla, kiertoliittymillä ja kaistoja kaventamalla. Korkein ajonopeus voisi olla 20 kilometriä tunnissa, eikä liikennevaloja juuri tarvita.

Liikennesuosituksen on laatinut Elävät Kaupunkikeskustat -yhdistys, joka kokoaa yhteen keskustojen kehittäjiä. Suosituksessa korostuvat jalankulku ja kävelykeskustat, joiden varaan rakentuu keskustojen kaupallinen ja kulttuurinen ydin.

Keskustat voi jakaa erilaisiin vyöhykkeisiin, suosituksessa todetaan. Ydinkeskusta on varattu lähinnä kävelijöille. Kävelykeskustaa täydentävät yhteiset katutilat, ja keskustan reuna-alueilla autot saavat enemmän tilaa.

Kävelykeskusta ei ole vain yksi katu

Kävelykeskustaan voi kuulua katujen lisäksi toreja ja aukioita. Verkostoon voi kytkeä myös esimerkiksi kauppakäytäviä, kauppakeskusauloja ja puistokäytäviä.

Suosituksen mukaan autoille sopii parhaiten keskitetty, usein maanalainen pysäköinti, jota pidetään keskustassa toimivampana kuin kadunvarsipysäköintiä.

Joukkoliikenteen pitää suosituksen mukaan päästä aivan ydinkeskustaan, samoin pyörien. Pyöräily tarvitsee lisää pysäköintipaikkoja. Kauppakeskuksissa ne voivat olla laadukkaita hallipaikkoja, joissa myös arvokkaat sähköpyörät voi lukita sateelta suojaan. Tällaisia on jo esimerkiksi Helsingin Triplassa ja Tampereen Ratinassa.

Huoltoliikenne on välttämätöntä, ja kivijalkakauppoihin se tapahtuu usein muidenkin liikkujien käyttämillä kulkuväylillä.

– Huoltoajot on suositeltavaa tehdä ennen lounasaikaa, mikä parantaa ravintola-alueiden viihtyisyyttä, huomauttaa Elävät Kaupunkikeskustat ry:n toiminnanjohtaja Pokko Lemminkäinen.

Joustoa pienillä paikkakunnilla

Heikkilän mukaan on ymmärrettävää, että pienempien paikkakuntien keskustoissa ei tarvita niin vahvaa kävelijöiden oikeuksien korostamista kuin isoissa kaupungeissa.

– Niissä rauhallinen yhteispeli eri kulkumuotojen välillä on hyvä periaate. Toisaalta pitää muistaa, että kaikissa keskustoissa ihmiset jalkautuvat autoistaan toimittamaan asioitaan.

Liikennesuosituksen tavoitteena on vahvistaa keskustojen kaupallista kilpailukykyä ja edistää liikenteen harmonisointia. Elävät Kaupunkikeskustat -yhdistyksen toimintaan osallistuu noin sata keskustojen kehittäjää, kuten 40 kaupunkia, Kuntaliitto, Suomen Kiinteistöliitto, Kauppakeskusyhdistys, Kaupan Liitto, Päivittäistavarakauppa ja keskustayhdistyksiä.

– Annamme näkökulmia ja virikkeitä, joista kaupunkisuunnittelijat voivat ottaa koppia, Lemminkäinen kuvailee.

Vanha Rauma on hieno poikkeus

Eri liikennemuodoille yhteinen katutila eli shared space ei ole vielä yleistynyt Suomessa, toisin kuin esimerkiksi idean syntysijoilla Hollannissa. Poikkeuksiakin löytyy, kuten Unescon maailmanperintökohde ja vilkas kaupankäynnin keskus vanha Rauma.

Autojen ja kevyen liikenteen yhteispeli on saatu vanhassa Raumassa sujumaan hyvin jo useiden vuosien ajan, summaa kaupunkisuunnittelija Mikko Heikkilä. Autoilla pitää olla sinne pääsy, koska asukkailla on lain mukaan oikeus ajaa omalle tontilleen.

– Koko liikennejärjestelmä on rakennettu harmonisoinnin kautta eli eri liikennemuotojen rinnakkaiselolla. Erillisiä kävelykatuja ja reunakiviä ei tarvita, vaan kävelijällä on oikeus kulkea missä haluaa, ja autot väistävät.

Myös esimerkiksi Tampereen Åkerlundinkadulla Tullin alueella on sovellettu yhteisen katutilan periaatetta. Kevyt liikenne sekä ajoväylä ovat samassa tasolla yhtenäisenä tilana. Reunakiviä ei ole, mutta eri väyliä on eroteltu käyttämällä toisistaan poikkeavia materiaaleja.

Hyvin toteutetuista kävelykeskustoista Heikkilä mainitsee esimerkkeinä Oulun Rotuaarin sekä Jyväskylän kävelykadun, jota täydentää kauppakeskusten ja -käytävien verkosto.

– Jyväskylässä keskustan elävöittämisen työkalupakkiin kuuluu kaupankäynnin lisäksi myös kulttuuri.

Lappeenrannassa uusi teatteri sijaitsee kauppakeskuksen katolla, mikä Heikkilän mukaan tarjoaa etuja puolin ja toisin. Kouvolassa Manski-kävelykeskuksen remontissa on käytetty ympäristötaidetta keskustan elävöittämiseen.

Korona iskee rajusti kauppaan

Koronakriisi on iskenyt rajusti kauppaan. Joillakin erikoiskaupan aloilla liikevaihto on romahtanut jopa 80–90 prosenttia, sanoo edunvalvontajohtaja Tuula Loikkanen Kaupan liitosta.

– Kärsineitä aloja ovat esimerkiksi muoti, optikkoliikkeet ja kirjakaupat. Autokauppa on pitkälti pysähdyksissä. Sen sijaan päivittäistavarakauppa menestyy paremmin.

Myös rakentaminen, kodinkonekaupat ja pienelektroniikan myynti ovat yleisesti ottaen kärsineet muita vähemmän. Rautakauppojen asiakkaissa on kuluttajien lisäksi myös toisia yrityksiä. Kodeissa vietetään paljon aikaa, ja pienet pintaremontit huutavat tekijöitään. Etätöissä on myös pistetty pystyyn omia kotikonttoreita.

Huhtikuun alun kyselyssä yli neljäsosa kaupoista kertoi liikevaihtonsa romahtaneen lähes täysin, ja työntekijöistä oli vähennetty neljännes.

Monia yrityksiä koettelee myös kassakriisi. Kaupan liitto ja Palvelualojen työnantajat Palta ehdottavat eniten kärsineille yrityksille palkkatukea, jota käytettäisiin toiminnan uudelleenkäynnistykseen ja lomautusaikojen lyhentämiseen. Myös vuokratukea on väläytelty.

Suuri osa kaupan yrityksistä ei ole kokenut saaneensa apua tähänastisista tukimuodoista, kuten Business Finlandin ja ely-keskusten rahoituksesta.

– Ikävimmässä tilanteessa kriisi voi johtaa siihen, että myös moni kaupunkikeskustoja elävöittävä pieni kauppa katoaa.

Loikkanen toivoo, että kuluttajat tukevat kotimaista työtä ja kauppaa asioimalla suomalaisissa kaupoissa ja tekemällä verkko-ostoksia suomalaisista tai Suomessa toimivista yrityksistä.

Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion uusimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut