Täyttö, ruoppaus vai jotain muuta? Otanlahdesta keskustellaan nyt kiivaasti, mutta se ei muuta lainsäädäntöä. Mahdollinen lupaprosessi lähtisi liikkeelle siitä, ettei vesialueen täyttäminen voi olla ensisijainen toimenpide.
Ranta-alueiden kunnostuksen tulisi olla vaihtoehdoista ykkösenä ennen täyttämistä. Tämä ympäristölainsäädäntöön pohjautuva lähtökohta koskee kaikkia rantoja, ja siksi myös Otanlahtea.
– Vesialueen laajamittaisen täyttämisen ei yleisesti ottaen tulisi olla ensisijainen toimenpide. Mahdollisia kunnostustoimenpiteitä tulisi ensin tarkastella, vahvistaa vesistöasiantuntija Kaisa Lehto Varsinais-Suomen ely-keskuksesta.
Hän kommentoi asiaa yleisellä tasolla, sillä mitään konkreettista hanketta ei Otanlahdessa ole vireillä.
Selviä rajoja ei ole
Ympäristöministeriön verkkosivuilta käy ilmi, että vesiympäristön yleisten suojelutavoitteiden kannalta vesialueiden täyttämistä ei tulisi tehdä lainkaan. Mahdollinen lupa edellyttää sen vuoksi tarveperusteluja, joiksi ei riitä esimerkiksi pelkkä tontin laajentaminen.
Käytännössä perustelujen painoarvo punnitaan vasta lupaprosessissa, eikä mitään valmiita rajoja ole. Lupatarpeeseen ja sen myöntämiseen vaikuttaa oleellisesti hankkeen koko.
– Vesialueen täyttämisen lupatarve arvioidaan tapauskohtaisesti ja sitä arvioidaan vesilain yleisen luvanvaraisuuden perusteella. Täyttötyö voi vaatia luvan vesiympäristöä ja rantaa muuttavana toimenpiteenä, Lehto sanoo.
Lupahakemusta varten tulisi selvittää, miten täyttö vaikuttaisi ympäristöön. Vesilain mukaan hankkeesta ei saa aiheutua vältettävissä olevaa ja hankkeen tarkoituksen kannalta tarpeetonta haittaa.
Lähtötilanne selvitettävä
Luontoarvoihin ja esimerkiksi veden virtauksiin tai laatuun kohdistuvien ympäristövaikutusten lisäksi tulisi tarkastella vaikutuksia esimerkiksi lähialueen rantakiinteistöihin sekä maisema-arvoihin.
– Alueen nykytilan selvittäminen, kuten esimerkiksi pohjan laatu, haitta-aineet, eliöstö, veden laatu, kalasto, luontoarvot ja rantakasvillisuus on varmasti tarpeen. Vesien- ja merenhoidon tavoitteet tulee ottaa huomioon, Lehto listaa.
Täyttömateriaaliksikaan ei kelpaisi mikä tahansa, vaan sen laadusta tulee olla tarkasti selvillä. Lisäksi tulisi huomioida, että Otanlahdessa on kyseessä niin sanottu EU-uimaranta.
Ruoppaus vaatii luvan
Entä sitten kunnostus esimerkiksi ruoppaamalla? Se edellyttää aina aluehallintoviraston lupaa, jos ruopattavaa on enemmän kuin 500 kuutiometriä.
Itse prosessi olisi samanlainen kuin täyttövaihtoehdossakin.
– Toimenpiteillä on kuitenkin erilaisia vaikutuksia esimerkiksi maisemaan ja vesiympäristöön, mistä syystä annettavat lupamääräykset voivat poiketa toisistaan. Myös ympäristöluvan tarve voi tulla harkittavaksi, vesistöasiantuntija kertoo.
Otanlahden täyttäminen
Keskustelu Otanlahden pohjukan täyttämisestä alueen kehittämiseksi on käynyt viime aikoina vilkkaana.
Asian nosti pöydälle Rauman kaupunginhallituksen puheenjohtaja Kalle Leppikorpi (sd.) (LS 8.1.)
Täyttö olisi Rauman teknisen toimialan toimialajohtaja Tomi Suvannon mukaan myös teknisesti toteutettavissa (LS 12.1.)
Länsi-Suomen verkkokyselyssä vastaajien mielipiteet asiasta jakautuivat kutakuinkin kahtia (LS 15.1.)
Karkeasti puolet vastaajista olisi lahden täyttämisen kannalla.
Suunnilleen yhtä moni kunnostaisi vesialueen nykyisessä muodossaan.
Valkoposkihanhet mutkistaisivat töitä
Otanlanden täytössä tai ruoppauksessa tulisi huomioida myös lintudirektiivillä ja luonnonsuojelulailla suojellut valkoposkihanhet, joille pohjukka on merkittävä laidunalue.
Lain mukaan suoraan hanhiin sekä niiden pesintään, levähtämiseen ja laiduntamiseen kohdistuva häirintä on kiellettyä etenkin sen elinkierron kannalta tärkeällä alueella.
Käytännössä tämä koskee kuitenkin vain aikaa, jolloin hanhet voisivat tulla paikalle.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.