"Sinä olet ensimmäinen, nyt on hyvä valita, otatko vihreät, harmaat vai siniset." Kirsi Tiainen ja Pirkko Rautevaara seisovat villasukkia täynnä olevan pöydän äärellä Rauman kaupungin valtuustosalin aulassa. Miika Haapanen, 18, miettii hetken ennen kuin tarttuu vihreään sukkapariin.
– Ihan hauska yllätys, kyllä näille käyttöä on.
Raumalaiselle Haapaselle armeijan harmaisiin astuminen on niin itsestään selvä asia, että sitä ei tarvinnut sen enempää pohtia. Winnovassa autoalaa opiskeleva nuorukainen ei esittänyt toiveita sijaintipaikasta.
– Säkylään voisi olla kiva päästä, hän kuitenkin toteaa.
Merkkipäivän kunniaksi
Rannikkosotilaskotiyhdistyksen Selkämeren paikallisosaston sisaret ovat vuosikymmeniä osallistuneet kutsuntojen kahvitukseen. Nyt he ovat ensimmäistä kertaa jakamassa villasukkia. Syy on juhlava.
Osasto täyttää tänä vuonna 80 vuotta, mutta suuremmat juhlat jäävät nyt väliin. Jotain merkkipäivän kunniaksi haluttiin kuitenkin keksiä, kertoo osaston puheenjohtaja Kirsi Tiainen.
– Päätimme, että ryhdymme kutomaan villasukkia.
Kutimet heiluivatkin jokaisessa kokouksessa viimeisen vajaan kahden vuoden aikana.
Kutojia oli useimmiten kuudesta seitsemään. Ennätyksen teki Pirkko Rautevaara, joka kutoi 62 paria sukkia.
Kaikkiaan villasukkia valmistui 200 noin puolentoista vuoden aikana. Lopussa meinasi tulla kiire.
– Alun perin ajattelimme, että 150 paria on riittävä määrä. Otimme loppukirin viime hetkillä, ja Pirkkokin kutoi viikossa kuudet sukat, Tiainen ihastelee.
Langat loppuivat kesken
Korona-ajassa oli villasukkaprojektissa se hyvä puoli, että oli aikaa kutoa. Pientä pulmaa aiheutti se, että niin teki moni muukin.
Sukissa oli määrä käyttää vihreää lankaa, mutta jossain vaiheessa se loppui kaupoista. Siksi osa kutsuntoihin osallistuneista sai kotiin viemisiksi harmaat tai siniset sukat.
Myös raidoitus vaihtelee.
– Sukkien on hyvä erottua toisistaan, että samassa tuvassa kaikilla ei ole samanlaisia sukkia.
Sukkien kutojilla oli vain yksi ohje: varren tuli olla 20-senttinen, koska se ei saa näkyä saappaan varresta.
"Kukahan nämä saa"
Villasukkaurakka oli osallistujille mieluinen ja juhlisti osaston 80-vuotista taivalta hyvällä tavalla. Armeijan harmaisiin astuvat nuoret olivat koko ajan kutojien mielessä.
– Aina kutoessa ajattelin, että minkähänlainen varusmies nämä sukat jalkaansa laittaa, Pirkko Rautevaara toteaa.Jos joku Raumalle kutsuntoihin tuleva sattuu jäämään ilman sukkia, eivät sotilaskotisisaret anna asian olla.
– Jos villasukat eivät riitä, otetaan nimi ylös ja lähetetään sukat myöhemmin kotiin, puheenjohtaja Kirsi Tiainen lupaa.
Rannikkosotilaskotiyhdistys
Rannikkosotilaskotiyhdistys on yksi Suomen vanhimpia sotilaskotiyhdistyksiä. Se täyttää tänä vuonna 103 vuotta.
Yhdistykseen kuuluu seitsemän paikallisosastoa. Raumalla toimii Selkämeren paikallisosasto, joka täyttää tänä vuonna 80 vuotta. Osastossa on 22 jäsentä, ikähaarukka on 45–93 vuotta. Ensi kesän suurin ponnistus on osallistuminen merivoimien vuosipäivään Raumalla.
Valtakunnallisessa yhdistyksessä on noin 275 vapaaehtoista sisarta ja palkattua henkilökuntaa noin parikymmentä.
Rauman lisäksi muita paikallisosastoja ovat Kyminlinna (Kotka), Loviisa, Suomenlinna, Upinniemi, Hanko ja Turku.
Paavo Aho astuu merivoimiin tammikuussa 2023
Paavo Aho istahti kutsuntalautakunnan eteen. Säntillisen tehokkaasti mutta leppoisasti edennyt tilaisuus päättyi hymyihin. Aho lähtee Upinniemeen tammikuussa, päätti lautakunnan puheenjohtaja Jukka Suominen (keskellä istumassa). Lautakunnassa ovat myös yliluutnantti Jaska Hyvönen (oik.) ja Rauman kaupungin edustajana Sami Raitaluoto. Everstiluutnantti Petteri Iitti seurasi taustalla.
Raumalaisen Paavo Ahon, 18, kutsuntatilaisuus on loppusuoralla. Kutsuntainfon jälkeen poliisi tarkisti henkilöllisyyden ja lääkäri jo aiemmin keväällä tehdyn lääkärintarkastuksen asiakirjat.
Ennen kuin Aho astelee haastatteluun kutsuntalautakunnan eteen, hän pysähtyy toviksi katsomaan, kun alikersantti Joni Järvenpää ja suojelumies Perttu Samuli esittelevät varusmiehen varusteita.
– Hyvältä näyttää, Aho sanoo tarkastellessaan sirpalesuojaliiviä lähemmin.
Kun Aho istuu lautakunnan eteen, on haastattelu tehokkaan nopea.
– Lausunnon mukaan mies on terve, A-mies, ei koodia, toteaa lautakunnan puheenjohtaja, kapteeni Jukka Suominen.
Merenkulkuoppilaitoksesta keväällä vahtiperämieheksi valmistuvalle Aholle on paikka katsottuna: merivoimiin ja rannikkolaivastoon.
– Upinniemeen 2. tammikuuta 2023 kello 16. Tämä selvä ja sitten lounasta, kapteeni Suominen toteaa.
Kiitokset ja hyvän päivän jatkot ja viimeisenä etappina Paavo Aholla on jutteluhetki Rauman kaupungin etsivän nuorisotyön kanssa. Keskusteluissa nuorilta kysellään elämäntilanteesta ja muistutetaan, että jos tarvitsee apua, sitä on saatavilla.
Vähän muutoksia
Everstiluutnantti Petteri Iitti katselee tyytyväisenä kutsuntojen etenemistä Rauman kaupungin valtuustosalin aulassa. Sotilaskotisisarien villasukat tekevät kauppansa, samoin hernekeitto. Rappukäytävässä on ajoittain tungosta, kun kaupungin liikuntapalvelut tarjoaa mahdollisuutta tehdä kuntotesti.
Puolustusvoimien Lounais-Suomen aluetoimiston päällikkö on toista kertaa mukana Rauman-kutsunnoissa.
Mielessä ovat hyvin vielä omat kutsunnat Turussa vuonna 1987.
– Eivät nämä tilaisuudet ole merkittävästi siitä muuttuneet, Iitti puntaroi. Hän pääsi Turun ilmatorjuntayksikköön, ja vaikka alun perin ajatuksena ei ollut armeijaura, päätyi hän lopulta töihin puolustusvoimiin.
– Armeijan jälkeen tein töitä väliaikaisesti ja hain Kadettikouluun.
235 kutsuttu, noin viisi jää tulematta
Turkulainen Iitti sai aikoinaan palveluspaikaksi toivomansa Turun. Toiveita kuunnellaan tänäkin päivänä. Aina ne eivät toteudu jo sen takia, että paikat on jo täytetty.
Kutsuntoihin osallistuminen on asevelvolliselle pakollista. Raumalla tilaisuuteen osallistuu kolmen päivän aikana 235 nuorta miestä.
Lounais-Suomen alueella kutsun saa tänä vuonna noin 4 500 miestä.
Everstiluutnantti Iitin mukaan on erittäin harvinaista, että asevelvollinen ei saavu paikalle ollenkaan.
– Tässäkin otannassa keskimäärin alle viisi nuorta jättää tulematta. Usein heillä on silloin isoja ongelmia elämänhallinnan kanssa.
Kutsunnoista palvelukseen asti pääsee arviolta 80–85 prosenttia miehistä. Yleisimpiä syitä vapautuksen ovat terveysongelmat.
Naisten varusmiespalvelus perustuu Suomessa vapaaehtoisuuteen. Heille järjestetään erillinen valintatilaisuus keväällä. Lounais-Suomen alueella vapaaehtoisia oli tänä vuonna ennätysmäärä eli reilut 210.
Kutsuntatilaisuus Raumalla alkoi keskiviikkona ja päättyy tänään perjantaina. Palvelukseen hyväksytyt astuvat armeijan harmaisiin joko vuonna 2022 tai 2023.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.