Lounainen Suomi alkaa olla susireviirien suhteen täynnä, eikä alueelle näillä näkymin mahdu enempää reviirejä. Susien yksilömäärä sen sijaan on kasvanut ja voi kasvaa perhelaumojen suurentuessa edelleen.
Tällaisia päätelmiä voi tehdä Luonnonvarakeskus Luken tuoreesta kanta-arviosta, joka koskee maaliskuun tilannetta. Arvio perustuu aiempaa vahvemmin dna-näytteisiin.
Reviirit ennallaan
Arvion mukaan Rauman seudulla on nyt neljä susireviiriä, kun vielä viime vuonna epävarmaksi luokitellun Eurajoen parin tilanne on varmistunut. Myös Ihoden reviirillä elää susipari.
Perhelaumoja eli edellisten vuosien pentuja sisävätäviä laumoja elää niin sanotuilla Ihoden ja Köyliön reviireillä. Nämäkin ovat tuttuja jo edellisiltä vuosilta.
Lisäksi niin sanottu Mynämäen reviiri on jo aiemminkin ulottunut pohjoisimmilta osiltaan aivan Laitilan itärajalle ja Euran kaakkoisimpaan kulmaan.
Vaikka reviirien määrä ei varsinaisesti ole Rauman seudulla muuttunut, oli kevään susiyksilöiden määrä todennäköisesti hieman aiempaa suurempi. Tämä johtuu varsinkin hyvästä pentutuotosta pääosin Laitilassa.
Kaivolan laumassa arvioidaan maaliskuussa olleen kymmenen sutta, kun määrä vuosi sitten oli todennäköisimmin seitsemän. Köyliön laumassa määrä oli ennallaan tai jopa aiempaa pienempi.
Suurempia laumoja
Kokonaisuutena Suomen sudet onnistuivat saamaan viime vuonna enemmän pentuja kuin vuosikymmeniin. Niinpä kanta on kasvanut peräti 30 prosenttia.
Tämä näkyy myös perhelaumojen koossa.
Kun laumojen keskikoko oli vielä vuosi sitten noin viisi, lähenteli se tänä keväänä jo seitsemää. Kyseessä on siis parinkymmenen prosentin kasvu.
Asiantuntjat korostavat, että susikannan elivoimaisuudelle tärkeämpää on laumojen kuin yksilöiden määrä. Perhelauman tai parin asuttamia reviirejä arvioitiin olleen keväällä 57, joista kymmenkunta ulottui Venäjän rajan molemmille puolille.
Kasvu ei välttämättä jatku
Suomen susikannan kasvu on painottunut edelleen maan länsipuoliskoon, ja erityisesti Varsinais-Suomeen ja Satakuntaan sekä eteäisemmälle Pohjanmaalle.
Luken erikoistutkija Samu Mäntyniemi sanoo, että viime vuonna syntyneet pennut ovat tänä vuonna lähdössä laumoistaan ja alkavat muodostaa uusia pareja.
– Siksi reviirien määrän kasvu todennäköisesti jatkuu, hän toteaa.
Susikannan suhteen asia ei ole yhtä suoraviivainen. Mäntyniemi huomauttaa, että suuri osa susiyksilöistä on tällä hetkellä nuoria vaeltajia, joiden kuolleisuus on susien joukossa suurinta. Myöskään susien pentutuotto ei välttämättä jatku yhtä hyvänä kuin viime vuonna.
– Ei ole selvää, että susien yksilömäärä kasvaisi tänä vuonna.
Kauriit ratkaisevat
Tutkimusprofessori Ilpo Kojolan mukaan hyvän pentutuoton pääsyy on ollut hyvä ravintotilanne. Lounaisessa Suomessa ja Etelä-Pohjanmaalla tämä tarkoittaa erityisesti vieraslaji valkohäntäkaurista.
– Sen kanta on lounaisen Suomen susireviireillä todella tiheä. Samoilla alueilla on myös metsäkaurista, Kojola huomauttaa.
Tutkittua tietoa suden saalisvalinnasta Lounais-Suomessa on melko vähän. Kymmenkunta vuotta sitten valkohäntäkauriin vasa oli kuitenkin niin sanotun Pöytyän lauman selvästi yleisin saalis.
– Tämän jälkeen kauriskanta on kasvanut. Voisin ajatella, että sen merkitys on vielä keskeisempi kuin silloin.
Muita syitä laumakoon kasvuun voivat Kojolan mukaan olla muun muassa se, että monet läntiseen Suomeen aimmin vaeltaneet sudet ovat juuri nyt parhaassa lisääntymisiässä eli 4-6 -vuotiaita.
Pienenevätkö reviirit?
Susireviirien koko on tuhannen neliökilometrin luokkaa. Niinpä Luken laatima ennustemalli susikannan kehityksestä ennakoi, että Lounais-Suomi on "täynnä" eikä alueelle muodostu enää uusia susireviirejä. Sen sijaan nuoret sudet etsinevät elinalueita esimerkiksi Uudenmaan ja Hämeen suunnilta.
Lounaisen Suomen erittäin tiheään kauriskantaan sudet eivät Kojolan mukaan vaikuta kuin marginaalisesti, sillä laajoilla susireviireillä kauriiden vasatuotto kompensoi saalistuksen. Kojolan mukaan susien pitäisi saalistaa huomattavasti nykyistä pienemmällä alueella, ennen kuin se vaikuttaisi kauristiheyteen.
Ruotsissa on havaittu, että tällainen kehitys on mahdollinen. Siellä susireviirien pinta-ala on pienentynyt tiheiden metsäkauriskantojen alueilla pariin-kolmeen sataan neliökilometriin.
Suomessa vastaavaa ei ole ainakaan toistaiseksi näkyvissä, eikä ilmiötä ole sen vuoksi mukana ennustemalleissa. Mahdottomana kehitystä ei voi silti pitää.
– Jos sudet alkavat meilläkin sietää pienempiä reviirejä, reviirimäärän kasvu on Lounais-Suomessakin mahdollista, Mäntyniemi arvioi.
Susia nyt 350-500
Tällä hetkellä susimäärä on todennäköisesti selvästi suurempi kuin kanta-arviossa, sillä susi saa pentunsa toukokuussa. Siksi joidenkin susiparin asuttamiksi merkityillä reviireillä voi elää tällä hetkellä jo perhelauma.
– Suuruusluokka juuri tällä hetkellä on 350-500, Mäntyniemi toteaa.
Luken enuste laskee syksyn susimääräksi noin 340-450 ja ensi kevääksi noin 210-370.
Susireviirit Rauman seudulla
Luken tuoreen, maaliskuuta koskevan kanta-arvion mukaan Suomessa oli 57 susiparin tai perhelauman asuttamaa reviiriä. Näistä kymmenkunta ulottuu Venäjän rajan molemmin puolin.Reviireistä 33 (viime vuonna 27) on läntisellä kannanhoitoalueella ja näistä Rauman seudulla neljä.Susien todennäköisimmäksi yksilömääräksi arvioitiin koko maassa 300. Rauman seudun reviireillä todennäköisin määrä oli 18.
Eurajoen reviiri
Köyliön reviiri
Ihoden reviiri
Kaivolan reviiri
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.